LAMPOLAN SUUNNITTELU      

Eristämätön ja eristetty lampola  
Lampolan tilantarve

Lämpötila
Ilmanvaihto
Valaistus ja melu
Vesi
Lampaiden ulkoilu
Kuivitus
Karsinat
Ruokintapöydät ja -häkit
Punnitus- ja käsittelytilat
Vanha vai uusi rakennus?
Lampolaesimerkkejä
    Vanha lampola
    Uusi lampola
    Monipuolinen halli
    Poi'ittamo ja kasvattamo
Linkit

                                                                       

Lampolatyypit

Eristämätön ja eristetty lampola

Eristämätön lampola on rakennus, jossa lämpötila on sama tai vain muutamia asteita korkeampi kuin ulkolämpötila. Tällaisissa rakennuksissa seinien tehtävänä on lähinnä toimia tuulensuojina. Lämmönlähteenä toimii lantapatteri. Lämpöä ei kuitenkaan muodostu niin paljon, että se riittäisi takaamaan tarpeeksi lämpöä karitsointiin kovina pakkaskausina. Tällöin täytyy turvautua erilaisiin lisälämmönlähteisiin, kuten lämpölamppuihin. Käytännön kokemus on osoittanut, että kylmässä lampolassa on keskimäärin terveempiä lampaita kuin eristetyssä lampolassa. Tärkein syy tähän on parempi sisäilma, sillä eristetyissä lampoloissa ilman kosteus on usein liian suuri.

Eristetyssä lampolassa lämpötila on aina plussan puolella. Yleisimpiä ongelmia lämpimässä rakennuksessa ovat kosteus ja huonosti mitoitettu ilmanvaihto, mikä voi aiheuttaa vetoa. Eristetyssä lampolassa on usein varminta turvautua koneelliseen ilmanvaihtoon.

Ulkoilmalla on epäsuora vaikutus lampolan lämpötilaan rakennuksen läpi. Kosteuden määrä riippuu enimmälti käytetystä eristysmateriaalista. Tutkimuksissa on todettu, että eristämättömän lampolan lämmönsiirtymisen voi vähentää puoleen jo 25 mm:n eristyspaksuudella. Taulukosta näkee, miten ulkoilman lämpötila vaikuttaa tarvittavaan eristysmateriaalin paksuuteen kun lämpötila halutaan pitää vähintään 10 ºC:ssa.

 

Odotettu ulkolämpötila ºC

Eristysmateriaalin paksuus 10 °C

sisälämpötilan ylläpitämiseksi

– 5

0,25 mm

– 10

25 – 50 mm

– 15

50 – 75 mm

      
alkuun
                                                                                                                       

Lampolan olosuhteet                                        

Lampolan tilantarve

Lammas on laumaeläin, joten sille olisi ideaalista jakaa karsina lajitovereidensa kanssa. Jos lammasta pidetään yksittäiskarsinassa, on karsinan oltava muodoltaan sellainen, että lammas pääsee esteettä kääntymään ympäri. Karsinan tulee olla kooltaan vähintään 1,4 m2. Yksilökarsinasta tulisi olla näköyhteys kavereihin. Taulukossa on eri painoisten lampaiden tilavaatimuksia. Tilan tarpeeseen vaikuttaa myös lammasrotu. Heikommin sikiävät sekä ympärivuotiseen karitsointiin soveltumattomat rodut vaativat vähemmän tilaa kuin suomenlammas.

 

 

Lampaiden keskimääräinen paino/eläin (kg)

 

Täytepohjalattia

(m2/eläin)

 

Ritilälattia

(m2/eläin)

 

Rakolattia

(m2/eläin)

Karitsa

alle 15

0,25

0,25

-

Karitsa

30

0,5

0,5

-

Karitsa

yli 30

0,75

0,75

-

Lammas

55

1

0,8

0,8

Lammas

75

1,4

1

1

Tiine uuhi

55

1,3

1,1

1,3

Tiine uuhi

75

1,7

1,3

 

 

 

             
                            Karsinoita uudessa ja vanhassa eristetyssä lampolassa

Suosituksena on, että kuivikepohjaisessa lampolassa on 3 m² karsinatilaa uuhta ja pässiä kohti ja ritiläpohjaisessa vastaavasti 2 m². Eläinsuojeluvaatimusten mukaan uuhi karitsoineen vaatii vähintään 2 m² pinta-alaa. Ympärivuotinen karitsointi teettää lisätilan tarvetta 1,5 m² uuhta kohti. Karitsakamarin, joka on yksinomaan karitsoille tarkoitettu ruokintapaikka, pinta-alan on oltava vähinään 0,2 m2/karitsa.

Lampolassa tarvitaan tilaa myös ruokintapöydälle ja käytäville. Käytävätilan tarve riippuu käytettävistä rehuista ja ruokintatavasta. Kaikkien aikuisten uuhien on mahduttava samanaikaisesti syömään, jos rehua ei ole jatkuvasti tarjolla. Tilan tarve on pienempi, jos käytetään pyöreitä ruokintahäkkejä. Suoralla ruokintapöydällä lammas tarvitsee tilaa vähintään 35 cm ja ympyränmuotoisessa vähintään 20 cm/lammas. Tiineille uuhille tarvitaan tilaa suoralla ruokintapöydällä vähintään 45 cm. Jos rehua on jatkuvasti saatavilla, tarvitaan ruokintatilaa 17 cm per lammas. Kasvaville karitsoille tulee olla oma karitsakamari, johon aikuiset lampaat eivät pääse.
                                                                                                                                

alkuun 

Lämpötila                                                                

Lammas kestää kovaakin pakkasta, jos sillä on villa päällä. Lampolan ihannelämpötila on +5 - +8 ºC, pikkukaritsoilla +15 - +20 ºC. Taulukossa on lämpötilasuosituksia lämpöeristetyssä rakennuksessa.

Lampaat viihtyvät hyvin viileässä lampolassa, kunhan se on kuiva ja vedoton. Varsinaista eläintilaa ei lämmitetä, mutta huolto- ja valvontatiloihin tarvitaan lämmitys. Jos lampola on eristämätön, tulee juomalaitteet eristää, ettei vesi jäädy. Karitsointiaikana tarvitaan lisälämmittimiä, jotta voidaan lämmittää heikkokuntoisia karitsoja.

 

Lampaiden

ikä

Suositus-

lämpötila

ºC

Suht.

kosteus

(max) %

Lämmön

luovutus

w/eläin

kosteuden

luovutus

g/h

ilmanvaihto

m3/h

min.    max.

yli 2 kk

10

80

150

80

10

50

alle 2 kk

10

80

50

20

2

15

 

 alkuun

Ilmanvaihto

Tavallisin lampaan hyvinvointia uhkaava ongelma on ilman kosteus. Pitkävillainen lammas ei säteile ympäristöönsä paljoakaan lämpöä, mutta haihduttaa runsaasti kosteutta. Lampolassa tulee olla riittävä ilmanvaihto, jotta haitalliset kaasut, pöly, veto tai liiallinen kosteus eivät vaaranna eläinten terveyttä. Periaatteena voidaan pitää, että 5 - 10 m3 ilmaa tulee vaihtua tunnissa lammasta kohden. Ilman suhteellinen kosteus saa olla enintään 80 %, mutta ihanteellinen kosteus olisi 60 – 70 %. 

Ilmanvaihto voi olla joko luonnollinen tai koneellinen. Suunnittelussa on huomioitava, että sekä ilman tulo- että poistoaukkoja on tarpeeksi ja että ne ovat riittävän suuria. Aukkojen tulisi sijoittua ja toimia siten, ettei synny vedon tunnetta. Poistolaitteiden avulla lampolasta poistuvat ilmaan sitoutuneet vesihöyry, haitalliset kaasut sekä lämpö. Luonnollisen ilmanvaihdon mitoituksesta löytyy laskentakaavoja täältä.

alkuun

Valaistus ja melu                                                        

Sopivalla valaistuksella on rauhoittava vaikutus eläimeen ja se tuottaa parhaiten. Myös yövalolla on rauhoittava vaikutus. Lampolassa tulisi käyttää sekä luonnonvaloa että keinovaloa. Valaistuksen on oltava riittävän voimakas sekä lampaiden viihtyvyyden että hoitajan työskentelyn kannalta. Sopivana valaistusvoimakkuutena pidetään 20 – 50 luxia. Valaistuksen voimakkuus vaikuttaa villan kasvuun. Häikäisyä on vältettävä, samoin voimakkaita vastakohtia, jolloin syntyy liian kirkkaita paikkoja ja pimeitä kohtia sekä jyrkkiä varjoja.

Lampaat eivät saisi kärsiä jatkuvasta voimakkaasta melusta. Rajana pidetään 65 desibeliä (dB). Melua voi syntyä esimerkiksi vääränlaisista ilmastointilaitteista.
 

alkuun                                                                                                                     

Vesi                                                                       

Lampailla tulee olla puhdasta vettä aina tarjolla. Vesikuppien tulee olla noin 60 cm:n korkeudella. Juomapaikat tulee sijoittaa niin, että niiden puhdistus ja tarkistus sujuu kätevästi päivittäin. Yksi juomapaikka tarvitaan 25 – 35 lammasta kohti. Kylmässä lampolassa veden jäätyminen voidaan estää esimerkiksi sähkövastuksella.

Veden kulutus vaihtelee 1 ja 5 litran välillä eläintä kohden riippuen rehusta, lämpötilasta ja villan pituudesta. Imetys lisää uuhien vedentarvetta. Juomakupeissa tulisi olla vähintään 10 l/min vedenpaine ja – virtaus.

Lampolassa lämpimän veden tarve on pieni. Sitä tarvitaan lähinnä peseytymiseen ja välineiden puhdistukseen. Tällöin voi olla edullisempaa hankkia pieni sähköllä toimiva vedenvaraaja kuin vetää lämminvesiputki tilan muista rakennuksista.

alkuun

Lampaiden ulkoilu                                                           

Lampaille olisi hyvä varata ulkoilumahdollisuus lampolan välittömään yhteyteen. Ulkoilualueiden tulee olla tiivispohjaisia ja mielellään rakennuksen lähistöltä salaojitettuja. Pinta-alaa siellä pitäisi olla eläintä kohden vähintään 3 m2. Kulkutiet lampolasta ulkotarhaan ja laitumille on suunniteltava siten, että ne ovat lampaille turvallisia. Jaloittelutarhassa aitojen on oltava lampaille soveltuvia ja kunnossa niin, etteivät lampaat vahingoita itseään. Jos lampaita kasvatetaan tilapäisesti ulkokasvattamoissa, tulee huolehtia, että niillä on raikasta, haaleaa vettä, riittävä suoja tuulta, vettä ja räntää vastaan sekä kuivitettu alusta makuupaikaksi.

alkuun

Kuivitus                                                                       

Kylmässä lampolassa kuivitus on tärkeää makaavan lampaan eristämiseksi kylmästä lattiasta. Osa lampaan energiasta kuluu lämmön ylläpitämiseen, joten ei ole suotavaa, että lammas joutuu luovuttamaan lämpöään myös makuualustaan. Lammas palelee noin 5 - 10 pakkasasteessa, jos aluset ovat märät tai jos lammas on juuri keritty. Kuivikkeita aletaan antaa eläimelle suojaan jo hyvissä ajoin ennen ilmojen kylmenemistä ja niitä lisätään sen mukaan, että eläimellä on aina kuiva ja puhdas makuualusta. Eläin ulostaa ja virtsaa pehkuille sekä polkee niitä, joten jonkin ajan kuluttua alkaa kompostoituminen ja pehkut luovuttavat lämpöä. Lampaille luonnollisin ja miellyttävin kuivitusvaihtoehto on olki. Kuivikkeiden on kuitenkin oltava hyvälaatuisia, jotta vältyttäisiin homeiden ja pölyn aiheuttamilta ongelmilta. 

alkuun

Karsinat                                                                      

Lampolan karsinoiden väliaidat voivat olla kiinteitä tai irrallisia. Irralliset aidat ovat käteviä, koska niiden avulla pystyy helposti muuttamaan tiloja lampolassa, kun esimerkiksi jaetaan lampaita astutus- ja ruokintaryhmiin. Suositeltavaa olisi, että yhdessä ryhmässä olisi korkeintaan 30 eläintä. Riittävä aidan korkeus on 80 – 90 cm ja rakojen väli noin 10 cm. Aidan pituus riippuu rakennuksen pohjaratkaisusta. Uuhiryhmien väliaitoina ovat pitkät yhtenäiset aidat parempia kuin lyhyistä pätkistä kootut aidat.

Karitsointiaikana tarvitaan lisäksi karitsointikarsinoita, joiden kooksi suositellaan 1,5 x 1,5 m.  Aitojen tulee olla karitsaystävällisiä ja rakojen sopivia niin, ettei vahinkoja pääse syntymään. Alimpien rakojen tulisi olla vain 40 mm leveitä.

Sairaat ja vahingoittuneet lampaat tarvitsevat erillisen sairaskarsinan tai muun tilan, mihin ne voidaan tarvittaessa siirtää hoidettavaksi. Yksittäiskarsinan koon on oltava vähintään 1,4 m² ja olisi hyvä, että lampaalla olisi näköyhteys muihin lampaisiin.                                             

             

         Karsinoita                                                        Juomakuppi

alkuun

Ruokintapöydät ja –häkit                                                  

Lammastaloudessa on käytössä monenlaisia ruokintateknologioita, jotka helpottavat ruokintatyötä. Ruokintateknologiaa valittaessa on huomioitava, minkälaista lampolaa ollaan rakentamassa tai minkälainen lampola tilalla on. Vanhassa rakennuksessa tilojen mataluus ja ahtaus usein vaikeuttavat ruokinnan koneellistamista. Uutta lampolaa rakennettaessa vaihtoehtoja on useampia ja niitä kannattaakin miettiä tarkkaan jo lampolan suunnitteluvaiheessa.

Lampaille ei pidä laittaa heinää tai muutakaan rehua lattialle tai maahan. Ruokintahäkeillä on suuri merkitys lampaiden terveyteen, ruokintatyön helppouteen, rehun hukkaantumiseen sekä villan roskaantumiseen. Heinähäkkimalleja löytyy lähdeteoksesta.

 

      

                                                        Pyöröpaalihäkkejä

Ruokintapöytää on voitava nostaa lantapatterin kasvaessa, jotta se olisi aina oikealla tasolla eli 30 – 50 cm korkeudessa riippuen minkä kokoisia eläimiä pöydässä on syömässä. Karitsoiden kulku ruokintapöydälle tulisi estää, ja tähän tarkoitukseen voidaan tehdä erilaisia ruokinta-aukkoja.

Kiinteiden ruokintapöytien etuna on niiden kantavuus, joka mahdollistaa raskaampienkin ruokintalaitteiden liikuttelun pöydillä. Ulkomailla käytetään liukuhihnaperiaatteella toimivia pöytiä, mutta niiden hinta on meidän yksikkökokoomme usein liian korkea.

Ruokintahäkkejä rakennetaan sekä puusta että metallista. Puu on riittävän kestävää ja tulee halvemmaksi omatoimisesti toteutettuna. Sitä on myös vaivatonta muunnella. Metalli on kiintokalusteissa käyttökelpoinen. Se ei ole helposti muunneltavissa ja käytettyjen kalusteiden uuskäyttö on hankalaa. Metalli on helppo pitää puhtaana.

 

                                                                        

                Ruokintapöytä                                         Lehmien vanha ruokintapöytä

alkuun

Punnitus- ja käsittelytilat                                                                                                    

Lampolan suunnittelussa tulee varata tilat sekä lampaiden yksittäis- että ryhmäkäsittelyille. Tällaisia käsittelyjä ovat mm. kerintä ja punnitus. Olisi hyvä, jos rakennukseen voidaan järjestää erillinen kulkutie (ränni) käsittely-/punnituspaikalle. Kulkutie voi olla kevytrakenteinen ja koostua esim. siirrettävistä irtoaidoista.

Keritsemispaikkaan tulee varata riittävästi tilaa. Keskimääräinen tilantarve on 12 – 16 m² ja tähän vaikuttaa se, kuinka keritseminen suoritetaan: käytetäänkö keritsemistelinettä tai vastaavaa vai keritäänkö lampaat muulla tavalla.

Tilavaraus vaa’alle suunnitellaan sen mukaan, käytetäänkö lattiavaakaa vai ns. ripustettua vaakaa. Ränniä ja lattiavaakaa käytettäessä ei eläimiä tarvitse nostella kuten jos käytettäisiin riippuvaakaa.

alkuun

Vanha vai uusi lampolarakennus?                         

Vanhasta rakennuksesta saadaan usein korjaamalla käyttökelpoinen lampola. Vanhat rakennukset sijoittuvat luontevasti pihapiiriin ja muutenkin edustavat perinteistä rakennuskantaa. Vanhan korjaaminen on myös usein halvempaa kuin uuden rakentaminen. Vanhojen rakennuksien haittana on usein se, että ne ovat liian matalia ja ilmanvaihto on liian heikko. Huonetilat ovat usein sokkeloisia ja pieniä. Ovet ovat kapeita ja matalia, mikä tekee koneellisen tyhjennyksen mahdottomaksi.

Uutta lampolarakennusta suunniteltaessa eniten huomiota kannattaa kiinnittää ilmanvaihtoon, eläinten tilantarpeeseen ja mitoitukseen. Uusi rakennus suunnitellaan yhtenäiseksi halliksi, mistä löytyy riittävät tilat aiotulle lammasmäärälle. Osa karsina-aidoista tehdään siirrettäviksi, jolloin niillä voidaan rajata muodostettaville ryhmille sopivia karsinatiloja. Myös karitsointikarsinat voidaan tehdä siirrettävillä aidoilla.

        Uusi lampolahalli rakenteilla

Toiminnallinen suunnittelu korostuu uuden lampolan suunnittelussa. Lampolan tulee sijaita sopivalla etäisyydellä (30 – 60 m) asuinrakennuksesta. Sijainnin tulee olla sopiva muuhun ympäristöön ja laidunalueisiin nähden. Paikan on oltava kuiva ja alueen tarpeeksi laaja huomioiden tarvittavat rehusuojat, koneiden käyttö ja jaloittelutarhat. Myös vedensaanti-, tuulisuus ja paloturvallisuusnäkökohdat on otettava huomioon. Lampolassa tulisi miettiä likaisen ja puhtaan liikenteen reitit. Hyvä opas navetan toiminnalliseen suunnitteluun löytyy täältä. Tätä voi hyödyntää myös lampolan suunnittelussa soveltuvin osin.

Rakennuksen toiminnallisessa suunnittelussa otetaan huomioon, että rakennuksesta tulee tarpeeksi iso ja että se on myöhemmin laajennettavissa.  Rehuvarastojen koko ja sijoitus on oltava järkevä. Rehunkuljetus suunnitellaan mahdollisimman helposti toteutettavaksi.

 alkuun

Lampolaesimerkkejä

Vanha eristetty lampola                    

        

                                 Karsina                                                Lampaiden heinähäkki

Lampola on rakennettu vuonna 1965 ja sitä on laajennettu 1992. Lampolassa on luonnollinen ilmanvaihto ja pihalta löytyy 250 m²:n jaloittelutarha. Valonlähteenä ovat ikkunat ja hehkulamput. Lampolassa on kuivikepohja, joka tyhjennetään koneellisesti kerran vuodessa. Kuivikkeena käytetään yleensä olkea.

          

                            Karitsointiaika                                          Kerintäpukki

 

Kerintä ja punnitus toteutetaan karsinoissa. Kerinnässä käytetään apuna kerintäpukkia, jossa voidaan hoitaa myös sorkat. Karsinat ovat muunneltavia ja niihin on helppo tehdä pienempiä karsinoita esimerkiksi karitsointia tai sairaita varten. Lampaiden ruokinnassa käytetään heinähäkkejä. Naapurilta vuokratussa navetassa on käytössä lehmien vanha ruokintapöytä.

alkuun

Uusi eristämätön lampola

   

    Traktorilla ajettava ruokintapöytä                       Karitsointikarsinaelementti


Lampolaa on rakennettu vuosina 1996 – 2006. Ilmanvaihto on luonnollinen. Valoa lampolaan tulee ikkunoista, ovista sekä loisteputkilampuista. Karsinoissa on kuivikepohja. Kuivikkeena käytetään silputtua olkea, joka imee kosteutta silppuamattomaan olkeen verrattuna paremmin. Lanta tyhjennetään lampolasta kerran vuodessa traktorin etukuormaajalla. Lampolan karsinatila on neljä metriä leveää tilaa, joka jaetaan väliaidoilla sopiviin pätkiin, esimerkiksi 4 x 15 m. Karsinaan pystytään helposti tekemään myös yksittäiskarsinoita esimerkiksi karitsointia varten ylläolevan kuvan aitaelementeillä. Elementit säilytetään kätevästi seinällä koko karsinan matkalla ja koottuun karsinaan saa helposti ripustettua juomaämpärin ja ruokinta-astian.

Lampolan ruokintapöytä on karsinan pohjaan nähden 70 cm ylempänä. Lampaille on tehty 40 cm:n korkuinen porras, jotta ne ylettyvät syömään, kun kuivikepohja on vielä matalalla. Syödessä lampaan kaulan alapuolella on 20 cm:n levyinen lauta, jonka toisella puolella on rehu. Tämä helpottaa rehun pysymistä ruokintapöydällä. Ruokintapöydän leveys on 3,6 m ja ruokinta hoidetaan koneellisesti. Myös kuivitus voidaan hoitaa ruokintapöydältä koneellisesti.

   

                                                 Porras ruokintapöydälle

Veden lampaat saavat juomakupista, joka ei ole lämmitetty, mutta kupissa ja putkistossa kiertää lämmin vesi. Lampaiden punnitus hoidetaan ulkona laitumella. Vaaka ja siihen johtava ränni sekä kokooma-aitaus ovat traktorin trailerilla liikuteltava yksikkö. Kerintä suoritetaan kerintäpaikalla sähköllä nostettavalla kerintäpukilla.

       

            Kerintäpukki                                             Tilava karsina

alkuun

Lampolahallin monipuolinen hyödyntäminen


   

                    Lampolahalli                                       Syöntiä useasta karsinasta

Lampolarakennuksena on iso vuonna 2005 rakennettu eristämätön halli. Hallirakennuksessa ilmavaihto on luonnollinen. Valonlähteenä on sekä luonnonvaloa että sähkövaloa. Kaikki hallin karsinarakenteet pystytään purkamaan kahden hengen voimin yhdessä päivässä, jolloin lampolasta saadaan iso tyhjä halli. Tätä hallia on käytetty mm. kesällä konehallina. Jokaisessa karsinassa on pyöröpaalihäkki ja käytävän molemmin puolin on koko karsinan mittainen (15 m) kaukalo väkirehulle. Pyöröpaalihäkkeihin tuodaan pyöröpaali traktorilla. Paimenkoira pitää lampaat sillä aikaa karsinan toisessa päässä. Karsinoissa on kuivikepohja ja kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Lanta tyhjennetään kerran vuodessa koneellisesti. Se kompostoidaan ja sekoitetaan kanalan kuivalannan kanssa erillisellä kompostointilaatalla, josta se levitetään noin kolmen kuukauden kuluttua pellolle.

alkuun

Poi'ittamo- ja kasvattamolampola

       

                    Huoltokäytävä                              Säädettävät karsina-aidat

Tilalla on kaksi eri lampolarakennusta. Lampolat on rakennettu vuosina 2000 ja 2005. Toisessa lampolassa pidetään uuhet ja pässit ja toisessa kasvatetaan karitsoja. Molemmat lampolarakennukset ovat eristettyjä ja niissä on koneellinen ilmastointi. Lampolarakennukset ovat 12 x 30 m kooltaan. Karsinoissa on käytetty metalliputkiaitoja, joiden korkeutta voidaan säätää 6 cm:n välein. Karsinat ovat helposti siirrettäviä ja purettavia. Karsinoiden sivuilla on metrin levyiset huoltokäytävät, joille tulee käyttöä varsinkin karitsointiaikana, kun karsinoiden ulkoreunoille pystytetään karitsointikarsinoita, joita huolletaan huoltokäytävien puolelta.

    

            Vaaka                                    Jaloittelutarha

Lampoloiden yhteydessä on 600 m2:n ja 200 m2:n jaloittelutarhat. Jaloittelutarha on pohjustettu viemällä pintamaa pois, rakentamalla salaojat 4 m:n välein ja tuomalla sen päälle hiekkaa. Lampolan karsinoissa on kuivikepohja. Kuivikkeena käytetään olkea ja joskus myös huonoa heinää. Lanta tyhjennetään koneellisesti kerran vuodessa ja kasvattamon puolella joskus kahdesti vuodessa. Lannasta osa levitetään syksyllä ja osa kompostoituu aumassa kevääseen.  Lampoloiden valonlähteenä on runsaasti ikkunoita. Käytössä on myös ajastettu keinovalaistus. Kerintä ja punnitus hoidetaan karsinassa, joka on eristetty isommasta karsinasta.

       

        Nostettava ruokintapöytä                            Automaattinen väkirehuruokinta

Kasvattamossa karitsat ruokitaan väkirehuautomaatilla, josta rehu tulee koko karsinan pituiseen kaukaloon. Lisäksi karsinoissa on paalihäkit, joihin paali tuodaan traktorilla. Poi’ituslampolassa on keskellä 2 m leveä ruokintapöytä, jonka molemmin puolin on rehukaukalo. Kaukaloon jaetaan rehua kottikärryjen kanssa. Isäntä on tyytyväinen kaukaloihin, sillä ennen niiden tuloa karitsat hyppivät ruokintapöydälle. Ruokintapöytä on tunkilla nostettavissa ja se koostuu kahdesta 12 m:n osasta. Pöydän alla on pyörät, joten se voidaan myös vetää ulos lampolan päätyovesta tyhjennyksen ajaksi.


Tekijä:

Merja Löytönen 2007
Sivu perustuu opinnäytetyöhöni Hämeen ammattikorkeakoulussa, Mustialan toimipisteessä (Lampolan suunnittelu)
 

alkuun

Linkit:                                                  


Lammastiloja:
Laurilan tila
Suomen lammasyhdistyksen lampolakierros
Linkkejä lammasyhdistyksen sivuilta

Yleistä:
Lampurien keskustelufoorumi
Saksalainen artikkeli lampaiden vaatimuksista
Sheep and goat housing
Norjalainen lampolatutkimus
Maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräykset ja -ohjeet
Ruotsalainen lampolaprojekti

Kasvihuonelampola:
Ruotsalainen artikkeli kasvihuonelampolasta 1
Ruotsalainen artikkeli kasvihuonelampolasta 2







 

 
 
©Virtuaalikylä