Etusivu
Ohjeet
Toteutus
Tulokset
Valokuva-albumi
Videot
Blogit
 

 

Blogit

Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2011:
Toukokuu

Vuosi 2010:
Heinäkuu
Toukokuu


 Viisi viimeisintä merkintää:

20.5.2011
Arvio kesän 2011 tautiriskistä
Millainen on tulossa viljan tautitilanteesta kesällä 2011?
Sitä voi arvioida ja ennakoida jonkin verran viime kesän ja menneen talven olosuhteiden perusteella. Viime kesän kuivissa oloissa lehtilaikkutaudit eivät päässeet runsastumaan, joten tautiaiheuttajia on sen vuoksi todennäköisesti melko vähän olemassa maassa kasvijätteissä. Sen sijaan talven olosuhteet olivat suosiollisia tautien säilymiselle. Pitkään ja yhtäjaksoisesti säilynyt lumipeite on suojannut hyvin eikä talvi siksi ole verottanut todennäköisesti juuri lainkaan maahan kasvijätteissä säilymään jäänyttä taudinaiheuttajapopulaatiota.

Summa summarum, onko tilanne siis plus miinus nolla? Asiaa pitää tarkastella lohkoittain. Jos viime talvena lohkolla oli lehtilaikkutauteja, ne ovat todennäköisesti säilyneet hyvin ja riski taudin esiintymiselle tänä vuonna samalla lohkolla on suuri. Sen takia tällaisilla lohkoilla tulee vilejlykierron ja terveen siemenen avulla varmistaa hyvä kasvuunlähtö sekä tiivistää tarkkailua oras/pensomisvaiheessa, jotta taudit eivät pääse yllättämään. Jos lehtilaikkutauteja ei viime kesänä juuri ollut, riski on selvästi pienempi, mutta viljelykierrosta on silti hyvä pitää huolta.

WisuEnnusteen malleja on paranneltu tämän kesän 2011 testeihin, ja katsotaan miten hyvin ne pystyvät nyt ennustamaan lehtilaikkutautien riskin vehnässä ja ohrassa. Käynnistys mallien käyttöönottoon tapahtuu 23.5.

Sari Peltonen

P.S. Taudeista puhuttaessa tarkoitan siis lehtilaikkutauteja, jotka voivat säilyä kasvijätteissä maassa. Viime kesänä esiintyi jonkin verran ruosteita. Ne eivät pysty säilymään kasvijätteissä ja tulevat usein ilmavirtausten kautta pelloillemme. Sama koskee härmää.

24.7.2010
Havaintoja ja hälytyksiä

Helteistä huolimatta taudit ovat kehittyneet viljakasvustoissa. Olosuhteiden perusteella ruosteiden odottaisi pian valtaavan kasvustot, mutta näin ei ole vielä käynyt. Ruosteita suosivat lämpimät sääolot enemmän kuin muita tauteja. Laikkutaudit ovat kuitenkin pysyneet pääosin kasvuston alaosissa, eivätkä ne vielä ole nousseet ylemmille lehdille. Kevätvehnässä on eniten havaintoja vehnän lehtilaikusta, jonka uudeksi nimeksi Kasvinsuojeluseuran sanastojaosto on muuten ehdottamassa pistelaikkua (DTR-laikku nimenä on siis pikku hiljaa jäämässä pois).

WisuEnnuste on antanut myös hälytyksiä nimenomaa tästä taudista. Tautiennustemallin toimivuutta pystytään kunnolla arvioimaan syksyllä, pitivätkö hälytykset paikkaansa ja miten mallia ja hälytyksiä tulisi korjata. Verkkolaikun osalta ilmeisesti malli jonkin verran yliarvioi tilannetta. Joka tapauksessa jos tauteja on ollut kasvuston alaosissa, kasvustot, joista on odotettavissa hyvä sato, on kannattanut ilman muuta suojata kasvinsuojelukäsittelyin. Kasvukautta on kuitenkin vielä jäljellä erityisesti kevätvehnällä ja sääolojen muuttuminen kosteiksi saavat taudit nopeasti valtaamaan kasvustojen yläosat.

Sari Peltonen

7.5.2010
Kasvitautiennusteet
Kasvitautien torjunnan oikean ajankohdan määrittäminen on yksi viljanviljelyn haasteellisimmista ja vaikeimmista päätöksistä. Viljan tautitorjunnan pelisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että on aina edullista yrittää pitää kasvusto terveenä mahdollisimman pitkään niin, että torjunta voidaan jättää myöhäisimpään sallittuun vaiheeseen, jolloin myös sen vaikutus kantaa mahdollisimman pitkälle, yli kriittisen jyvän täyttymisvaiheen. Tämä edellyttää, että viljelyn muut perusasiat ovat kunnossa (viljelykierto, terve ja peitattu siemen, kestävä lajike jne).

Huippusatojen tuottamista varten tulisi kuitenkin olla askeleen edellä taudinaiheuttajaa, jolloin mahdollisimman oikein ajoitettu torjunta tuottaisi parhaan mahdollisen torjuntatuloksen. Ennustemallit tuovat tähän päätöksenteon vaiheeseen toivottua tukea. Hyöty on suuri erityisesti isoilla pinta-aloilla, joilla kasvustoja ei ehdi kiertämään niin paljon kuin hyvä tarkkailu edellyttäisi. Mutta saadaanko tautiennustemallin mukaisesta torjunnasta parempaa sadon määrää ja laatua sekä taloudellista tulosta aikaiseksi?

Sari Peltonen