Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2015:
Marraskuu
Syyskuu
Maaliskuu

Vuosi 2014:
Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu

Vuosi 2013:
Marraskuu
Elokuu
Huhtikuu

Kaikki merkinnät

 
29.11.2013
LU12:sta Eurofarmariprojekti: Sosiaalipedagoginen hevostoiminta; ratsastusterapia



Saimme Eurofarmaritunneilla tehtäväksi tehdä projektin, joka liittyy alaamme ja kiinnostaa meitä. Valitsimme ryhmänä tehdä projektin sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta keskittyen ratsastusterapiaan. Alkuperäisessä työssä oli mukana myös kuvia, mutta emme saaneet kuvattavilta lupaa laittaa niitä nettiin.


Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ensisijaisesti kehitysvammaisille ja liikuntarajoitteisille lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa hevosen kanssa. Se tähtää syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen.



Toiminnan lähtökohtana on ihmisen ja hevosen vuorovaikutus sekä talliyhteisö, jossa toiminta kuten hevosen harjaaminen, ruokinta, taluttaminen, ratsastus ja ajaminen tapahtuvat.



Toiminnan peruselementit tulevat sosiaalipedagogian teoriasta: yhteisöllisyys, elämyksellisyys, toiminnallisuus ja dialogisuus eli aito kohtaaminen. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta perustuu yksilön omaan kokemukseen ja sen kautta oppimiseen ja asioiden ymmärtämiseen.

 
Hevosen avulla halutaan näyttää niiden asioiden tärkeys, joista oma hyvinvointi syntyy, kuten puhtaus, terveellinen ravinto, säännölliset ruoka-ajat, sopiva liikunta ja riittävä lepo.


Ypäjän Hevosopisto, Turun yliopisto ja Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry järjestävät koulutusta joka on suunnattu sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammattilaisille, joilla on vankka hevoskokemus. Koulutus ei kuitenkaan anna varsinaista pätevyyttä. Koulutus kestää noin 11 kuukautta.


Sosiaalipedagogista hevostoimintaa on järjestetty Suomessa vuodesta 1988 asti.


Tutustuimme ratsastusterapiaan, joka on yksi sosiaalipedagogisen hevostoiminnan muodoista. Vierailimme Kajaanin Hevosharrastekeskuksessa, missä ratsastusterapiaa järjestetään ja haastattelimme ratsastusterapeutti Sanna Mattila-Rautiaista sekä hänen asiakastaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ratsastusterapia eroaa normaalista ratsastuksesta siten, että asiakkaat tulevat aina lääkärin lähetteellä ratsastusterapeutin ohjaukseen. Lisäksi ratsastusterapiassa ei ole ryhmää, vaan yksi asiakas ja hänen mukanaan on ratsastusterapeutti sekä hänen avustajansa. Avustaja käsittelee ja tarkkailee hevosta, jolloin ratsastusterapeutti keskittyy vain asiakkaaseen. Ratsastusta ja istuntaa ei harjoitella samoin kuten normaaleilla ratsastustunneilla, vaan tarkoitus on vain keskittyä tuntemaan hevosen liike ja oppia mukautumaan siihen.



Terapiasisältö on hyvin asiakaskohtaista riippuen
asiakkaan kehosta ja sen kehityskohteista. Hevosen liike auttaa ihmisen tasapainoa liikeimpulssien avulla, joita on muulla tavoin erittäin vaikeaa toteuttaa. Hevosen hoitamiseen osallistuminen harjoittaa asiakkaan lihaksia ja koordinaatiokykyä. Lisäksi vuorovaikutus hevosen kanssa lisää asiakkaan henkistä hyvinvointia ja opettaa huolehtimaan toisesta olennosta.



Ratsastusterapiassa käytettävän hevosen tulee olla aikuinen, hyvin ratsutettu, hyvähermoinen ja usein noin heB-tasoinen. Rodulla ja sukupuolella ei ole suurta merkitystä, kunhan hevonen on sopivan kokoinen asiakkaalle.


Asiakkaan tavoitteina olivat hevosen hoitaminen ja ratsastaminen sekä lisäksi oppia käyttämään oikeaa ja vasenta puolta tasapuolisesti, vahvistaa oikeaa puolta ja kehon kaikkia lihaksia sekä vastaanottaa enemmän liikeimpulsseja. Asiakas koki ratsastuksen mukavana, erityisesti ylä- ja alamäet tuntuivat hyvältä.


Koska toiminta on lakisääteistä, asiakkaalla on oltava mukana vihko, johon joka kerta merkitään mitä on tehty.


Ratsastusterapian hintaa on vaikea arvioida tarkemmin,
mutta se on aika paljon kalliimpaa kuin ratsastuskoulun tunneilla ratsastaminen, sillä hintaan vaikuttaa mm. vakuutukset, maneesin ja hevosen vuokra sekä se, että yrittäjän on saatava leipänsä.



Sanna Mattila-Rautiaisen mukaan ratsastusterapeutin työssä parhaimpia puolia ovat työskentely eläinten kanssa, oleminen luonnossa, erilaisten ihmisten tapaaminen ja se, että yrittäjänä saa paljonkin itse vaikuttaa aikatauluihinsa. Työasennot taas voivat olla toisinaan aika hankalia.

Lähteet:

http://www.hevostoiminta.net/10
http://www.hevosopisto.fi/fin/opiskelu/aikuiskoulutus/sosiaalipedagoginen_hevostoiminta/

 

 Työtä varten haastateltu ratsastusterapeutti Sanna Mattila-Rautiaista

 

 

 

Jenni, Virva, Riina, Jonna ja Sara LU12








 
 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2021