Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Ruokinta
Aperuokinta
Emolehmien ruokinta
Vasikoiden ruokinta
Lihanautojen ruokinta

Elintarvikkeiden valmistuksessa syntyy monia sellaisia sivutuotteita, joita voidaan käyttää märehtijöiden ruokintaan. Elintarviketeollisuus ja kotieläintalous täydentävätkin toisiaan melko hyvin.

Teollisuuden sivutuotteiden käyttäminen on kannattavaa kaikkien kannalta. Muutoin elintarviketeollisuuden sivutuotteille ei olisi taloudellista käyttöä ja tuottajan kannalta se taas on kannattava lisä eläinten ruokintaan, jos sivutuotteen hinta suhteessa sen tuotantovaikutukseen on edullisempi kuin muiden käytettävissä olevien rehujen.

Rehuksi sopivat sivutuotteet sisältävät sulavia ravintoaineita ja ne pystytään säilömään hygieenisesti tilalle käytön ajaksi.

Sivutuotteiden edullisuus sekä käytön kannattavuus riippuu viljanhinnoista. Seosrehunruokinnan yleistyminen on parantanut sivutuotteiden käyttömahdollisuuksia.

 
M Ä S K I
 
Mäskiä syntyy panimoteollisuuden sivutuotteena oluen valmistuksessa ja se sopii hyvin lihanadoille rehuksi ja on erittäin maittavaa.
Mäski koostuu suurimmalta osalta kuidusta ja valkuaisesta, sen kuitupitoisuus on noin kolminkertainen ja valkuaispitoisuus noin kaksinkertainen rehuohraan verrattuna.
Mäskeillä voidaan korvata ruokinnassa osittain säilörehua kuitupitoisuutensa ansiosta ja valkuais- sekä tärkkelyspitoisuutensa ansiosta valkuaisrehuja ja viljaa.

Energia arvoltaan mäskit vaihtelevat 0,88 - 1,02 ry/kg ka (10,7 MJ/kg ka). Valkuaispitoisuus vaihtelee 20 - 30% välillä, tärkkelyspitoisuus taas on n. 11% (viljoilla 45 - 65%).

Mäskiä voidaan käyttää seosruokinnassa, jossa sen osuus on normaalisti 10 - 25% seoksen painosta. Perinteisiä ruokintamenetelmiä käyttäessä lihanautojen keskimääräinen päiväannos on 5 - 15kg/eläin.
 
Kuva 6. Suora linkki kuvaan ja lisätietoa mäskistä Sinebrychoff.fi -sivustolta (artikkeli Mäski maistuu sarvipäille).
 
O H R A R E H U
 
Ohrarehua syntyy alkoholiteollisuuden tärkkelys-etanoliprosessissa sivutuotteena. Ohrarehu on kuitupitoista väkirehua, jossa on enemmän kuitua ja valkuaista, kuin ohrassa, mutta vähemmän tärkkelystä.
 
Ohrarehulla voidaan korvata puolet kasvavan lihanaudan väkirehuannoksesta ilman, että se vaikuttaa kasvuun heikentävästi. Ohrarehun käyttö tuotantokokeessa on lisännyt sonnien seosrehusyöntiä, mutta ei ole kuitenkaan lisännyt ravintoaineiden saantia, sillä sen sulavuus ja energia-arvo eivät ole yhtä hyviä kuin ohralla.









 

Kuva 7.
Ohrarehujauhoa (kuva: Sini Petäjä).
 
P E R U N A R E H U
 
 
Perunarehua syntyy perunateollisuuden sivutuotteena esimerkiksi perunatärkkelystuotannossa. Perunarehu on energiarehua jolla korvataan ruokinnan muita energianlähteitä.

Rehu on kosteaa ja sillä sitoo seoksissa käytettäviä muita aineksia toisiinsa ja estää lajittumista. Perunarehun käyttö voi olla kannattavaa jos sitä on lähistöltä saatavissa, rahdin osuus hinnasta on lähes 100%. Rehu varastoidaan tiloilla esimerkiksi laakasiiloon.
 
Kuva 8. Suora linkki kuvaan ja
lisätietoa perunarehusta www.farmit.net -sivustolta
(artikkeli 2008: Perunarehu - Syksyn hittituote).
M U U T     S I V U T U O T T E E T
 
Sokeriteollisuudessa syntyy sivutuotteina melassi- ja tuoreleikettä. Ne ovat kuitupitoisia väkirehuja ja sisältävät melko vähän raakavalkuaista. Leikettä voidaan syöttää tuoreeltaan sekä kuivattuna, molemmilla päästään samoihin tuloksiin. Leikkeiden energia arvot ovat n. 1,01 - 1,04 ry/kg ka (12,2 MJ/kg ka).

Ruokinnassa hyödynnettäviä sivutuotteita ovat myös esimerkiksi myllyteollisuuden sivutuotteet, kuten jauhot, alkiorehut, leseet ja kuorileseet.
 
 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2021