 |
|
|
| Rehut ja laidun Hevosen paras rehu on laidun. Lehtevä alle polvenkorkuinen ja maittava monipuolinen laidun soveltuu erinomaisesti kaikille hevosille päärehuksi. Korsiintunut heinikko sen sijaan ei enää ravintoarvoiltaan (rehuarvo ja sulavuus heikkenevät) ja maittavuudeltaan vastaa laitumelta saatavaa hyötyä, vaan kasvattaa heinämahan vähentäen samalla ihonalaista rasvaa.  TAULUKKO 1 Tarvittava laidunala erityyppisillä laitumilla Laidunsuunnitelmassa on huomioitava eläinten laji, ikä ja käyttötarkoitus. Pellon tuottavuus, nurmen ikä, maaperä ja laidunkauden pituus, sekä laidunnustapa. Laidunnuspaine on laskettava jo hyvissä ajoin talvella. Seuraavassa esimerkki varsalaitumen laidunpaineen laskemisesta: - LOHKOT SAARENMAA, VEHKASSALO, VALSSI, KALLIOLA - yhteensä kierrossa peltoa 7,39 ha, varsoja 10kpl (10 * 0,4ey/ha = 4ey) - laidunnuspaine alle 0,8 ey/ha 0,4ey/ha( 4ey : 7,39ha = 0,5y/ha ) - laidunnuksessa eläinyksiköitä 4ey tässä ryhmässä (poni, varsa < 148cm = 0,4 ey) - Laidunalan tarve 1v. varsat 0,2-0,35ha, 1-2v. 0,3-0,4ha, 2v.> 0,4-0,5ha, Normaali viljelty pelto 0,25-0,5ha/hevonen Laiduntaminen kehittää lihaksistoa ja koordinaatiokykyä, sekä sosiaalista käyttäytymistä mikäli hevosia pidetään toisilleen sopivina ryhminä, sukupuolten ja iän mukaisesti. Raikas vesi ja kivennäisten saanti tulee turvata, sekä huolehtia lisärehun antamisesta kilpailuvalmennuksessa oleville hevosille lasketun (rehuanalyysi) tarpeen tyydyttämiseksi. Hevonen varastoi rasvakudoksiinsa ja maksaansa laidunrehusta saamansa A-, D- ja E- vitamiinit, joten lisätarvetta ilmenee vasta seuraavan vuoden kevättalvella. Mangnesium pitoinen kivennäinen ja suolakivi korvaavat nuoren ruohon kivennäispuutteita. Hapan pH-arvo (maaperäanalyysi) kertoo kasvien kivennäisaineiden heikoudesta ottaa niitä maasta. Mikäli halutaan tarkkuutta kivennäisten antoon tulee analysoida sekä maaperä että laidunruoho eri kasvukausilla. Riittävä totutus uusiin rehuihin (laidunruoho 10-15cm alussa) on aina tehtävä huolellisesti ja riittävän pitkällä jaksolla, jotta suoliston pieneliöt ehtivät mukautua uuteen ruokalajiin. Laidunkauden on siis kestettävä minimissään kuusi viikkoa totutusjaksot mukaan lukien. Laidunpainetta voidaan tasoittaa lohkolaiduntamisella, jossa alkukesän voimakkaan kasvun aikana voidaan jokin lohkoista niittää talven rehuksi ja keskikesän aikana hitaan nurmen kasvun aikana hyödyntää kaikkia lohkoja vuorotellen. Hylkylaikut syntyvät usein hevosten lantakasojen ympärille, lannan kerääminen suurilta laidun aloilta osoittautuu usein työlääksi ja kalliiksi ratkaisuksi. Niito ja kevyt äestys esimerkiksi työhevosella pitää pellot puhtaina ja levittää lannan tasaisesti vurmen hyödyksi. Eläinlajien vuorolaidunnus pitää tehokkaasti rikkakasvit kurissa, sekä pienentää loispainetta. Laitumien uusiminen 3-5vuoden välein kannattaa tehdä viljelysuunnitelmien mukaisesti riittävän usein. Raiheinän käyttö suojakasvina voi aiheuttaa talvituhosienien lisääntymisen ja heikentää nurmea. Kuluneet kohdat voi paikkauskylvää hevosella. Hevoset tulee madottaa ennen laitumille laskua, ennen uusia puhtaita lohkoja sekä laidunkauden päättyessä. Pienet varsat madotetaan kuukauden välein. Kasvien energia-, valkuais- ja kuitupitoisuuteen vaikuttaa niiden kypsyysaste. Nurmen ravintoarvo on suurin ennen tähkän esille tuloa. Tähkän kasvun edistyessä sen ruokinnallinen arvo laskee. Nuoressa ruohossa on vähän kuitua ja runsaasti energiaa ja valkuaista. Oikealla laidunnuksella ja niitoilla kasvusto voidaan pitää sopivan lyhyenä ja ravintoarvoltaan hyvänä. Kasvin kypsyessä, kuitupitoisuus kasvaa ja samalla valkuaispitoisuus laskee ja myös vähemmän energiaa on saatavilla, hevonen laihtuu, vaikka näyttää ulospäin pullealta heinämahansa kanssa. Hevosille sopivaa laidunseosta kannattaa harkita maaperän analyysien mukaisesti. Tässä eräs käytetty laadukas ja toimiva vaihtoehto poutivilla hiekkamailla: - 25% Timotei - 15% Ruokonata - 15% Englanninraiheinä - 10% Nurminata - 10% Niittynurmikkaa - 5-8% Sinimailasta - 5% Punanataa - 1-2% Valkoapilaa - 1-2% Keltamaitetta - Seos sopii myös heinä- ja säilörehuksi - Sinimailanen, keltamaite ja monet apilalajit vaativat ymppäyksen ja selviytyvät talvesta AB-alueella - Kokonaiskylvömäärä on 20-25kg/ha ja kylvösyvyys 1-2cm Endofyytit ovat nurmessa eläviä bakteereita ja sieniä, jotka parantavat kasvien stressinsietokykyä (kuivuuden, vesisateiden ja kovan kulutuksen aiheuttamaa). Nurminadassa esiintyy usein loispainetta ja tämä on syytä huomioida laidunseoksessa. Endofyytit tuottavat toksiineja jotka suurina esiintyminä voivat olla varallisia hevosille ja karjalle. Loisten tuottama myrkky vähentää maittavuutta ja hevonen luontaisesti välttää kasvustoa mikäli vaihtoehtoja on tarjolla. Salmonella leviää helposti ruokintapaikoille jääneistä rehunjätteistä. Juomapaikat ja lisäruokinta-alueet on syytä pohjustaa hyvin, sekä siivota päivittäin. Maahan ruokkiminen lisää jyrsijöiden ja lintujen määrää, sekä altistaa hevosen ähkyille maan (hiekka) syönnin takia. Valvonnan tulee olla säännöllistä aamuin illoin. Laitumelle on hyvä rakentaa portin lähelle hoito nurkkaus, jonne voidaan helposti siirtää hoidettava eläin esim. kavioiden vuolun ajaksi. Hevosten on oltava helposti kiinniotettavissa ja hoitoihin totutettuja, ”villihevosten” paikka ei ole yhteislaitumilla. Laiduntavien eläinten tarkkailu on aina ammattilaisten asia, heillä on kokemusta ja tieto taitoa huomata ruokinnasta tai nahistelusta aiheutuneet muutokset hevosissa. LÄHDE:Erola Juha, Markku Saastamoinen: Hevoslaitumilla. Vudeka Hevostietokirjat.Waasa Graphics oy. Vaasa 2008. ISBN 978-952-67024-0-7. Sivut 32-37,46-47,68, 71, 76-84, 90, 108. |
||
