Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

Etusivu

Historia

Opetusmaatila

Eläinhoito ja pieneläimet

LVI - ala

Puutarha

Kansainvälisyys



 Sata vuotta maatalousalan opetusta Satakunnassa
 
 
Valtiolliset olot ja maatalouden tila Suomessa vuosisadan vaihteessa
 
1900-luvun alussa elettiin maassamme ns. routavuosia. Tuolloin suuri ja mahtava Venäjän keisarikunta, jonka suuriruhtinaskunta pieni Suomemme oli, rupesi kiristämään hallinnollisia ohjaksiaan. Keisari Nikolai II oli v. 1899 allekirjoittanut Helmikuun manifestin, joka oli alkuna sortotoimille.
 
Maatalous oli tuolloin vielä hyvin kehittymätöntä. Peltoviljely perustui yksipuoliseen viljanviljelyyn. Karjanhoitokin oli alkeellista. Lehmien keskituotos oli 1200-1300 kg vuodessa. Torpparilaitoksen voimassaolo oli omiaan jarruttamaan kehitystä.
 
Vuonna 1861 perustettu Satakunnan Maanviljelysseura oli jo saanut suotuisan kehityksen alkuun. Maanviljelysseuran valistustyö kohdistui lähinnä ammatissa toimiviin viljelijöihin. Lähin nuorisolle tarkoitettu oli Hämeenkyrössä toimiva Osaran 2-vuotinen maanviljelyskoulu. Se oli kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti kartanoiden tilanhoitajien opinahjoksi. Omassa maakunnassa ei ollut tarjolla lyhytkestoista viljelijäkoulutusta.
 
 
Maamieskoulun syntysanat lausutaan vuonna 1902
 
 
Satakunnan Maanviljelysseurassa heräsi ajatus ”yksitalvisen” maamieskoulun perustamisesta maakuntaan. Maanviljelysseuran esimies, Lavian kirkkoherra, lääninrovasti Reinhold Grönvall sai tehtäväkseen esittää asia sopivassa tilaisuudessa. Porissa 16.10.1902 pidetyssä maamiesseurojen edustajain kokouksessa lääninrovasti Grönvall pitikin ansiokkaan esitelmän tulevien viljelijöiden koulutuksesta. Samalla hän esitti maamieskoulun perustamista Satakuntaan. Esitys sai kokousväen yksimielisen tuen, ja seuran johtokunta sai tehtäväkseen asian edelleen kehittämisen.
  
 
Maamieskoulun toiminta käyntiin vuonna 1908
 
Erinäisten vaiheiden jälkeen saatiin koulun perustamislupa Keisarillisen Suomen Senaatin Maanviljelystoimikunnalta 28.3.1908. Koulun ensimmäiseksi johtajaksi valittiin maisteri August Saurio, joka siihen saakka oli toiminut maanviljelysseuran karjatalouskonsulenttina. Omaa koulutaloa ei ollut, ja ensimmäinen kurssi joutui opiskelemaan Kokemäen kunnalta vuokratussa kunnantuvassa. Koulutyö alkoi maanantaina 19.10.1908. Oppilaita oli tuolloin 23, kaikki poikia.
 
Uuteen koulutaloon
 
Maanviljelysseuran kanssa tekemänsä sopimuksen
mukaisesti johtaja Saurio
rakennutti omalla kustannuksellaan koulutalon ja vuokrasi sen maamieskoululle. Nykyisin tämä talo on järjestöjen käytössä (Teljän Talo) toimittuaan pitkään Kokemäen kunnan- ja kaupunginvirastona. Taloon muutti samana vuonna (1909) Eurajoelta siirtynyt meijerikoulu. Molemmat koulut omisti ja niiden ylläpidosta huolehti Satakunnan Maanviljelysseura.
 
Uusi omistaja vuonna 1922
 
Koulun ylläpito kävi maanviljelysseuralle ajan mittaan raskaaksi. Kun samalla meijerikoulun taholta esiintyi paineita saada koulutalo kokonaan käyttöönsä, päätettiin koulun omistus ja ylläpito siirtää 28.12.1922 perustetulle Satakunnan Maatalousopetus Oy:lle.
 
Uutta koulutaloa ruvettiin ripeästi suunnittelemaan. Valtion omistamasta Astalan sotilasvirkatalosta saatiin aluksi vuokrattua runsaan 5 hehtaarin suuruinen tontti. Koulutalon suunnittelu annettiin tehtäväksi arkkitehti J.Paatelalle, joka oli Maataloushallituksen palveluksessa. Rakennus valmistui v. 1925. Samalla valmistui myös ”ulkorivi”, jossa sijaitsivat navetta ja ulkokäymälät. Viimeksi mainittu purettiin uuden koulurakennuksen tieltä, mutta vanha, arvokas koulurakennus seisoo edelleen paikoillaan peruskorjattuna ja kantaa nimeä ”Nestori”.
 
Oppilaat asuivat pitkään vuokralla kylän taloissa. Maamieskouluasetus kuitenkin määräsi, että maatalouskoulujen tuli olla sisäoppilaitoksia. Näin myös Satakunnan Maatalousopetus Oy:n piirissä ruvettiin harkitsemaan oppilasasuntolan rakentamista. Tämä toteutuikin ja arkkitehti Katri Jahnssonin suunnittelema rakennus valmistui lokakuussa 1931. Se palvelee edelleen oppilasasuntolana – vuonna 1985-86 peruskorjattuna. Oppilaitoksen piirissä siitä käytetään nimeä ”Pehtori”.
 
Sotien aika vuosina 1939-1945
 
Talvisodan alkaessa koulun toiminta keskeytyi. Tilat otettiin ensin rautatiehallituksen, myöhemmin sotaväen käyttöön. Rauhan tultua 13.3.1940 aloitettiin jälleen koulutyö. Vuonna 1939 oli maataloushallitus myöntänyt avustuksen kalustosuojan rakentamista varten. Sodan alkaminen siirsi suunniteltua rakennustyötä, joka päästiin aloittamaan vuonna 1940. Tämä rakennus tuhoutui tulipalossa elokuussa 1975.
Jatkosodan aikana koululle oli sijoitettu aluksi Takaharjun keuhkotautiparantola ja myöhemmin talo oli sotaväen käytössä.
  
Sotavuosien jälkeinen kehitys
 
Käydyt sodat olivat saaneet paljon tuhoa aikaan. Maamme maksettavaksi oli lisäksi määrätty täysin epäoikeudenmukaiset, valtavat sotakorvaukset. Jälleenrakennus ja sotakorvausten hoitaminen aiheuttivat paljon työtä ja vaivaa. Nuo vuodet olivat kuitenkin voimakkaan taloudellisen kasvun aikaa. Teollisuus kehittyi – maatalous koneellistui. Yleinen kehitys heijastui myös maatalousopetukseen. Ennen kaikkea koneopetuksen arvostus nousi. Uusi konehalli valmistui vuonna 1964.
Koulussa aloitettiin uusi opintolinja, maatalous-teknillinen koulu. Maatalousministeriön päätöksellä 27.8.1964, Kokemäen maamieskoulu, korvattiin uudella nimellä Kokemäen maatalousoppilaitos.
 
Muutoksia koulutustarjonnassa ja koulun omistussuhteissa 1970-1980 luvuilla
 
Maatalouskoulujen siirtyminen Ammattikasvatushallituksen alaisuuteen toi mukanaan uusia tuulia myös maatalousopetukseen. Uusia opintolinjoja ruvettiin kehittelemään, uusia kouluja rakennettiin, koulutiloja kohennettiin. Varsinkin 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa maatalousopinnot olivat nuorten suosiossa. Hakijamäärät olivat kasvussa ja osa hakijoista jäi ovien ulkopuolelle.
 
Maatalouden ja muun yhteiskunnan kehitys lisäsi tarvetta muuttaa myös maatalousopetusta. Uudella maatilatalouden peruslinjalla aloittivat ensimmäiset oppilaat opiskelunsa 15.10.1977. Aivan uusi aluevaltaus oli puutarhaopetuksen aloittaminen. Ensimmäinen puutarhakoulun kurssi alkoi 3.9.1979. Se vaihtui puutarhurikouluksi vuonna 1983 ja puutarhatalouden peruslinjaksi 1985: Puutarhaopetuksen tullessa ohjelmaan koulun nimi muutettiin Kokemäen maatalous- ja puutarhaoppilaitokseksi. Ratkaiseva muutos oppilaitoksen omistussuhteissa tapahtui 1.3.1981. Tuolloin Satakunnan Maatalousopetus Oy luovutti koulun varoineen ja velkoineen Suomen Valtiolle.
 
Rakennuskanta uudistuu valtion omistuksessa 1980-1990 luvuilla
 
Uusi omistaja, valtio rupesi heti tehokkaasti kehittämään oppilaitosta. Ensimmäiseksi Turun piirirakennustoimiston toimeksiannosta arkkitehti Juhani Pietarinen laati maankäyttösuunnitelman. Tosin rakennusten lopullinen sijainti ei aivan vastannut tuota suunnitelmaa, mutta se antoi kuitenkin suuntaviivat.
 
Rakentaminen aloitettiin koulutilalta. Kotieläinrakennuksen suunnittelu annettiin rakennusmestari Pentti Viitasen tehtäväksi. Koulutilan lehmät pääsivät muuttamaan uuteen ”kotiinsa” 4.2.1988. Kotieläinrakennukseen tulivat myös siat, lampaat ja kanat. Seuraavana vuonna rakennettiin vielä koulutilan konehalli. Puutarhaopetuksen tarpeita varten rakennettiin kaksi kasvihuonetta ja huoltorakennus.
 
Koulurakennuksen, oppilasasuntoloiden ja työpajarakennuksen laajennuksen rakentamiseen sekä vanhan päärakennuksen peruskorjaukseen oli valtio varannut 18,5 milj. mk. Koulurakennus ja oppilasasuntolat valmistuivat v. 1990. Seuraavana vuonna toteutettiin vanhan päärakennuksen (Nestori) peruskorjaus. Työpajarakennuksen laajennus valmistui v. 1993 ja vihannesvarasto 1995.
 
 
Oppilaitoksen yhdistäminen ja kunnallistaminen 1990-luvulla
 
Opetusministeriössä heräsi 1990-luvun alkupuolella ajatus ammatillisten oppilaitosten yhdistämisestä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Täällä Satakunnassa päädyttiin v. 1994 yhdistämään Kokemäen maatalous- ja puutarhaoppilaitos sekä Kullaan metsä- ja puutalousoppilaitos. Opetusministeriö vahvisti uudeksi nimeksi  Satakunnan maa- ja metsäinstituutin. Yhdistetyn oppilaitoksen hallintopaikaksi määrättiin Kokemäki. Tuossa vaiheessa oppilaitos oli opiskelijamäärältään suurimpia luonnonvara-alan oppilaitoksia maassamme. Lähes samanaikaisesti  aloitettiin  myös ammatillisten oppilaitosten kunnallistaminen  ja myös Satakunnan maa- ja metsäinstituutin kunnallistamista palloteltiin kuntien kesken pitkään. Viimein päädyttiin maatalous- ja puutarhaopetuksen sekä metsä- ja puutalousopetuksen  jakamiseen kahdelle ylläpitäjälle. Kokemäki siirtyi Huittisten kaupungin omistukseen 1.1.1997. Oppilaitoksen nimi säilyi Satakunnan maa- ja metsäinstituuttina lukuvuoden 1.8.1998 alkuun, jonka jälkeen nimeksi oli Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäen yksikkö. Samaan oppilaitokseen oli siirtynyt myös Huittisista kaupan ja hallinnon koulutus eli entinen Etelä-Satakunnan kauppaoppilaitos.
 
Toiminnan laajeneminen 1990- 2000 luvuilla
 
Maatalouden tutkimuskeskus lakkautti Satakunnan tutkimusaseman syksyllä 1996 valtiontalouden säästötoimenpiteiden takia. Tavoitteena oli kuitenkin jatkaa tutkimus- ja koetoimintaa Satakunnassa. Näin ollen vuonna 1997 Maa-ja metsätalousministeriö luovutti lahjakirjalla Huittisten kaupungille 88,07 hehtaaria maa- ja metsäalueita. Lahjan ehtona oli, että luovutettava omaisuus on käytettävä ja liitettävä opetustarkoituksiin Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston toiminnassa. Lahjan ehtona oli myös, että tutkimuskeskus saa jatkaa tutkimus- ja koetoimintaa määräalalla ja siitä laadittiin erillinen yhteistyösopimus. Lahjoituksen jälkeen opetusmaatila on viljellyt pelloilla vilja- ja vihanneskasveja.
 
Huittisten kaupunki osti 22.3.2000 Terttu ja Paavo Tuomiselta perinteikkään Karimaan puutarhan liitettäväksi oppilaitoksen toimintaan. Tästä lähtien puutarhaa on voimakkaasti kehitetty perustaja Verner Viitasaaren luomien periaatteiden mukaisesti. Verner Viitasaaren Karimaa Säätiö on tässä ollut merkittävä yhteistyökumppani ja taustavoima myös taloudellisessa merkityksessä.
  
Muutokset opetuksessa 1990- ja 2000- luvulla
 
Heti omistajavaihdoksen jälkeen syksyllä 1997 saatiin lupa Opetushallitukselta aloittaa erityisopetuksen ammatillinen koulutus maatalous- ja puutarhaopetuksessa. Pienryhmäopetus on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Näissä ryhmissä on aloittanut vuosittain 15- 20 opiskelijaa. Erityisopetuksen laajeneminen on lisännyt viime vuosina myös ohjaajien ja tukihenkilöstön määrää.
1990- luvun alkupuolella oli aloitettu myös aikuispuutarhurikoulutus, joka on jatkunut suosittuna tähän hetkeen saakka. Opiskelijoita tähän koulutukseen on tullut varsin laajalta alueelta
 
Elokuussa 2001 otettiin käyttöön uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet ja tutkinnot muuttuivat kolmivuotisiksi. Oppilaitoksen perustutkinnot ovat maatalousalan perustutkinto, tutkintonimikkeellä maaseutuyrittäjä ja puutarhatalouden perustutkinto, tutkintonimikkeellä puutarhuri. Samanaikaisesti tutkintoihin tuli työssäoppiminen, joka entiseen harjoitteluun verrattuna tavoitteellista, ohjattua ja siihen liittyy arviointi, joka tehdään yhdessä työpaikan, opettajan ja opiskelijan kesken. Työssäoppiminen on aina osa jotain opintokokonaisuutta,  jossa  oppimisympäristönä on työssäoppimispaikka.
 
Työssäoppimisen myötä alkoivat myös työpaikkaohjaajien koulutukset. Tavoitteena on että jokaisella työssäoppimispaikalla on koulutettu työpaikkaohjaaja, tällä hetkellä Kokemäen yksikön kautta on koulutettu 250 työpaikkaohjaajaa ja työssäoppimisyrityksiä on kaikkiaan 450 kappaletta. Viime vuosina oppilaitoksen työelämäyhteydet ovat lisääntyneet huomattavasti.
 
Vuoden 2006 alusta virallistuivat myös toimielimet. Heille kuuluvat ammattiosaamisen näyttöihin ja arvioinnin oikaisuun liittyvät tehtävät. Toimielin hoitaa myös ammatillisen neuvottelukunnan tehtäviä. Toimielin muodostuu työelämän, opetusmaatilan, opetuksen ja opiskelijoiden edustajista sekä koulutuksen järjestäjän edustaja.
 
Opetusmaatila oppimisympäristönä
 
Opetusmaatilan rooli oppimispaikkana on kasvanut viime vuosikymmeniä voimakkaasti. Kokemäen koulutila on laajentunut 1980-1990 luvuilla niin, että tällä hetkellä kokonaispinta-ala on 302 hehtaaria.
Eläinvalikoima on karsiutunut niin, että tällä hetkellä on kotieläinrakennuksessa lypsylehmät, nuorkarja, emakot ja porsaat. Tilalle ovat viime vuosina tulleet pieneläimet. Pieneläinkoulutus alkoi jo 1994 jatkolinjana ja myöhemmin eläintenhoitajan ammattitutkinnolla, jolloin tiloja alettiin kunnostaa ja vuonna 2007 ostettiin oppilaitokselle pieneläimiä ja tämänkaltainen kehitys jatkuu edelleen. Suunnitelmissa on koirahoitolatoiminnan aloittaminen lähitulevaisuudessa.
Opetusmaatilan viljely on laajentunut pinta-alan laajentumisen myötä kattamaan myös monia erikoiskasveja. Sokerijuurikas on ollut vuosikymmeniä viljelyssä ja puutarhaopetuksen myötä tulivat  avomaavihannekset, marjat, hedelmäkasvit sekä taimistokasvit.
Opetusmaatilalle merkittävän lisän on antanut myös molemmat myymälät, Puutarhamyymälä Pehtorska ja Karimaan taimistomyymälä.
1990-luvulla EU:n siirtymisen myötä on myös opetusmaatila ollut muiden maatilayritysten tavoin EU:n direktiivien ohjeistama ja opetusmaatilan arkea on tukipapereiden ympärivuotinen täyttäminen.
 
Rakentaminen 2000-luvulla
 
2000-luvulla Karimaan puutarhan hankinnan lisäksi ei ole ollut uudisrakentamista. Vihannesvarastoon kunnostettiin vuonna 2001 marjojen ja hedelmien jatkojalostusta varten tilat, joita on vuokrattu myös ulkopuolisille yrittäjille. Erityisopetuksen tiloja kunnostettu eri puolille oppilaitosta ja asuntoloista on jouduttu ottamaan tiloja myös opetuskäyttöön. Monien tilojen käyttötarkoitus on muuttunut vuosien myötä opetustarpeiden muuttuessa.
 
Henkilöstömäärän kehitys 
 
Henkilöstön määrä on vuosikymmenien aikana lisääntynyt. Viime vuosisadan alussa opettajia ja muuta henkilökuntaa oli alle kymmenen henkilöä ja 80-luvun alkupuolella kokonaismäärä oli 34 henkilöä, vuonna 1998 52 henkilöä ja tämän vuoden keväällä 58 henkilöstöön kuuluvaa. Kasvua on tapahtunut lähinnä opetusmaatilan henkilöstön ja tukihenkilöstön määrässä. Kunnallistamisen jälkeen on hallinnon organisaatiomalleja muutettu  muutaman kerran.
 
Hanketoiminta
 
2000- luvun alusta on erilaiset projektit ja hanketoiminta olleet merkittävä osa oppilaitoksen arkipäivää. Ensimmäiset EU-rahoituksella toteutetut hankkeet liittyivät riistatarhaukseen, erilaisiin puun käyttöön ja jatkojalostamiseen sekä tyrninviljelyn kehittämiseen.
Euroopan Sosiaalirahaston ja Opetushallituksen rahoittamia olivat valtakunnalliset erittäin merkittävät hankkeet Näyttöpilotti MAPU vuosina 2001-2004, jossa kehiteltiin maatalous- ja puutarha-alan näyttöjen käytänteitä. Jatkona vuosina 2004- 2006 LUVA näytöt 1:1 haettiin yhteisiä malleja opetussuunnitelmaperusteisen ja näyttötutkintoperusteisen koulutuksen yhteensovittamista. Lisäksi olimme partnerina Näytöt Käyttöön luonnonvara-alalla hankkeessa vuosina 2005-2007.
 
Opetus- ja ohjaushenkilöstö pääsi vuosina 2005- 2007 työelämäjaksoille Länsi-Suomen läänin ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen turvin. Työelämään tutustumisjaksot olivat 1-2 kuukauden mittaisia.
Satakuntaliitolta ja Euroopan Aluekehitysrahastolta oppilaitos sai avustusta Karimaan puutarhan kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena oli lisätä yleistä tietoutta puutarhasta ja vahvistaa myönteistä mielikuvaa perinteikkäästä puutarhasta markkinoinnin avulla ja matkailun avulla sekä samalla osoittaa maakunnan tahto vaalia puutarhaa osana satakuntalaista kulttuurikohdetta.
 
Opetusministeriö ja opetushallitus rahoittivat maatalousalan vetovoimaisuushanketta Countryworks vuosina 2005-2007. Tavoitteena oli tuoda nuorille ammatilliseen koulutukseen hakeutuville tunnetuksi mitä maatalousala nykyään on. Oppilaitoksemme oli koko valtakunnallisen hankkeen koordinaattorina.
Satakunnan ammatillisen koulutuksen kanssa on ollut useita yhteisiä hankkeita, jotka liittyvät työssäoppimisen kokeiluihin ja kehittämiseen sekä työpaikkaohjaajakoulutukseen.
  
Kansainvälisyys
 
Oppilaitoksen kansainvälinen toiminta alkoi laajeta 1990-luvulla. Monet kansainvälisyyshankkeet ovat monialaisia ja usean oppilaitoksen yhteisiä. kohdemaita ja kumppaneita on ympäri Eurooppaa. Useiden hankkeiden tavoitteena on ollut kansainvälisen työssäoppimisen kehittäminen. Myöskin vastavuoroisesti opetusmaatilallamme on useina vuosina ollut kansainvälisiä harjoittelijoita. Oppilaitoksen kansainvälistä toimintaa on tukenut monipuolinen verkosto niin koti- kuin ulkomaistenkin yhteistyökumppaneiden kanssa, alueellisena SataGlobal ja kansallisena luonnonvara-alan oppilaitosten verkosto EUROPEAFinland sekä vastaava Euroopan laajuinen luonnonvara-alan oppilaitosten verkosto.
 
Täydennyskoulutus
 
Lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys alkoi 1990-luvun puolivälissä Satakunnan maa- ja metsäinstituutin aikana. Täydennyskoulutus on tarjonnut pitkä- ja lyhytkestoista ammatillista lisäkoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä yritysten ja yhteisöjen henkilöstökoulutusta. Toimipaikkoina ovat olleet Kokemäen ja Huittisten lisäksi mm Pori, Rauma, Eura, Kiukainen ja Vammala.
Ensimmäisinä tulivat erilaiset jatkolinjat esimerkkeinä puutarhatyönjohdon-, pieneläinhoitajan-, maatalouskoneasentajan-, avomaanvihannesviljelyn-, luomuviljelynjatkolinjat. EU-viljelijäkoulutus, myöhemmin SPV- koulutus,  aloitettiin vuonna 1996, ja kyseinen koulutus takasi nuorelle tilan jatkajalle TE-keskuksen edellyttämät vaatimukset tilanpitoon. Seuraavina vuosina tulivat myynnin ammattitutkintoon valmistavat koulutukset esimerkiksi puutarhamyyjän, maatalousmyyjän, kukkamyyjän,  ja somistuksen. Vuosituhannen vaihteessa Kokemäelle tulivat floristin ammattitutkintoon ja riistamestarin erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus ja uusimpana maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus.
 
Muu toiminta
 
Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa on otettu käyttöön kattava laadunhallintajärjestelmä, joka perustuu eurooppalaiseen laatupalkintomalliin (EFQM). Laatutoiminta kohdistuu kaikkiin Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston prosesseihin. Oppilaitoksessa toteutettiin itsearviointi viimeksi keväällä 2007 ja Kokemäellä lisäksi sisäinen auditointi syksyllä 2007. Tulosten pohjalta valitsemme vuosittain kehittämiskohteita. Koko henkilökunta osallistuu lukuvuosittain valittaviin eri kehittämistehtäviin.
Osana laatujärjestelmää oppilaitoksessa laaditaan kestävän kehityksen ohjelmaa jossa tavoitteena on ympäristösertifikaatin saaminen vuoden 2009 aikana.
 
Opetustoiminnan rinnalle 1990- luvun lopulla tuli erilaista maksullista palvelutoimintaa. Oppilaitoksen asuntolan täyttöasteen lisäämiseksi aloitettiin 1996 kesähotellitoiminta. Kesähotelli Tyrnin yöpyjämäärä on vaihdellut vuosittain 1000-2500 yöpyjän välillä.
 
Tänä vuonna oppilaitoksen täyttäessä 100 vuotta vietetään myöskin valtakunnallista Vihervuotta 2008. Sen kunniaksi on oppilaitoksen Karimaan puutarha valittu mukaan Suomi Ympäristörakentaminen 2008 julkaisuun ja oppilaitoksen piha-alueella toukokuussa otetaan käyttöön teemapuisto, puro ja taontatöiden kokonaisuus osana viheraluetta.
 
Vuosi 2008 on jälleen kerran alkua seuraavalle muutokselle, sillä 1.1.2009 alkaen olemme osa Sastamalan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää.
 
 
 
 
 
 

Tapahtumaloki
16.5.2011
Prosessikaavio

11.12.2010
Prosessikaavio

10.12.2010
Valokuva

Kaikki tapahtumat RSS
Perustiedot
Kokemäen koulutila on toiminut jo yli 100 vuoden ajan maatalous- ja puutarha-alan opiskelijoiden monipuolisena käytännön töiden oppimisympäristönä.

Tuotantosuunnat:
maito
kasvinviljely
erikoiskasvi
avomaa vihannekset
avomaa juurekset
kasvihuone kukat
kasvihuone vihannekset
marjat
hedelmät
pieneläimet
metsä
taimitarhatuotanto

Yhteystiedot:
Kauvatsantie 189
32800 Kokemäki

KeKe-tilanne tilalla

 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019