Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

Etusivu

Koulutus

Puisto

Kasvihuoneet

Avomaa

Taimisto

Viinitila

Golfkenttä

Kartano

Omenakellari

Saunat

HAMK Lepaa opinnäytetöitä

Kasvihuonetuotannon kokeiden raportointi

Taimitarhatuotannon kokeiden raportointi

Videoita kasvihuoneelta

Tässä osiossa esitellään lyhyesti opiskelijoiden tekemiä kehitystehtäviä.

Kysely luomutomaatin viljelijöille
 
Kasvihuonetuotannon kehitystehtävässä kartoitettiin kyselyn avulla kasvihuonetomaatin luomuviljelijöiden mielipiteitä luomuviljelystä sekä siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kysely lähetettiin joulukuussa 2011 postitse 31 viljelijälle, joiden yhteystiedot saatiin Eviran viljelijärekisterin kautta. Vastauksia saatiin yhteensä yhdeltätoista viljelijältä. Kaikilla vastaajilla oli jo usean vuoden kokemus tomaatin luonnonmukaisesta viljelystä.
 
Tulokset
Vastaajien kasvihuonepinta-alat vaihtelivat 48–21 000 m2 välillä. Kahdeksan vastaajista viljeli tomaattia kausiluontoisesti ja kaksi ympärivuotisesti. Kolme vastaajista aikoi laajentaa luonnonmukaista viljelyä myös muihin luomutuotteisiin. Lämmityksessä käytettävät energianlähteet vaihtelivat suuresti vastaajien kesken. Puu oli yleisin energianlähde, jota käytti kolme vastaajista.
 
Luomutuotannon aloittamisen syinä vastaajat pitivät muun muassa luomutomaatin hyvää kysyntää ja parempaa makua tavanomaisesti viljeltyyn tomaattiin verrattuna, kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytön välttämistä sekä ekologisuutta ja luomuaatetta.
 
Suurin osa vastaajista koki luomutomaatin kysynnän olevan tarjontaa suurempaa. Viljelijät myös uskoivat luomutomaatin kysynnän kasvuun seuraavan viiden vuoden sisällä. Luomutomaatista saatavan hinnan vastaajat kokivat 15–50 % korkeammaksi tavanomaiseen tomaattiin verrattuna, vaikkakin hinta vaihtelee vuodenajan ja sadon mukaan. Satomäärät vaihtelivat vastaajilla 5,5–30 kg/m2/v välillä. Hävikin kerrottiin olevan vähäistä, yli puolella vastaajista hävikki jäi alle 5 %. Pölytykseen suurin osa vastaajista käytti kimalaisia.
 
Lajikevalintaan kerrottiin vaikuttavan muun muassa hyvä maku, kestävyys, sopivuus luomuviljelyyn, hyvä satotaso sekä kauppakelpoisuus ja taimien saatavuus. Sopivan lajikkeen löytyminen omaan tuotantoon on vaatinut lajikekokeiluja osalla viljelijöistä. Viljelyteknillisiä eroja tavanomaiseen viljelyyn verrattuna mainittiin olevan lannoituksessa ja oikean ravinnetasapainon ylläpitämisessä sekä kasvinsuojelussa ja työmäärän lisääntymisessä.
 
Vastaajista kuudella oli käytössä sekä lannoitus- että kasvinsuojelusuunnitelma, kaksi viljelijää ei käyttänyt kumpaakaan. Suurin osa viljelijöistä kertoi tarkkailevansa kasvuston kuntoa päivittäin ja kaikki vastaajat kierrättivät tai hyödynsivät kasvijätteen.




Tiivistelmä kasvihuoneviljelyn kehitystehtävä –raportista
Zeoliitin lisäys tulilatvan kasvualustassa

Opiskelijoiden harjoittustyönä 2011 tehdyn kokeen tarkoituksena oli tarkastella kasvualustaan lisätyn zeoliitin (tseoliitti) näkyviä vaikutuksia tulilatvan (Kalanchoë blossfeldiana) kasvuun. Ruotsissa on esitetty, että zeoliitin lisäyksellä olisi positiivisia vaikutuksia ruukkukasvien kasvuun. Kokeessa selvitettiin myös, millaisia määriä zeoliittia tulisi käyttää, jotta saavutettaisiin haluttuja tuloksia.
Kokeessa käytettiin kahta eri kasvualustaa: Kekkilän Karkeaa ruukutusseosta ja Kekkilän Kevyttä kylvöseosta. Zeoliittia lisättiin kasvualustaan valmistajan suosituksen mukainen määrä sekä suurempi että alempi määrä. Verranteeseen ei lisätty zeoliittia lainkaan.

Tulokset

Zeoliitti paransi ainoastaan juurten silmämääräistä kasvua, kun kasvualustana oli Kevyt kylvöseos ja lisäksi Kevyt kylvöseos toimi kasvualustoista parhaiten suositusten mukaisen, normaalin zeoliittimäärän kanssa. Karkeassa ruukutusseoksessa zeoliitilla ei saatu vastaavia eroja.
Kokeessa käytettiin tulilatvan eri lajikkeita, mikä aiheutti eroja kasvutavoissa. Tässä kerranteellisessa kokeessa zeoliitin lisäyksellä ei ollut merkitsevää vaikutusta. Lajike-eroista johtuen zeoliitin vaikutusta kasvien kasvukorkeuteen on vaikea määrittää, millä saattoi olla vaikutusta kokeen tulokseen. Zeoliitin kasvin pituuskasvua hillitsevää vaikutusta ei pystytty todentamaan tässä kokeessa.
Kokeessa käytettiin melko pientä määrää koekasveja, joten johtopäätökset eivät ole täysin luotettavia, vaikka kokeessa havaittiin eroja juuriston kasvunopeudessa. Lisäksi käytettävällä kasvualustalla oli suuri merkitys, zeoliitin lisäys pelkkään turpeeseen voi antaa toisenlaisen tuloksen.

Tapahtumaloki
21.3.2016
Blogimerkintä

15.11.2012
Blogimerkintä

14.11.2012
Blogimerkintä

Kaikki tapahtumat RSS
Perustiedot
Hämeen ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö sijaitsee Hattulassa, Kanta-Hämeessä. Tilan kokonaispinta-ala on n. 355 ha, josta peltoa on 64 ha ja puistoa 20 ha.

Lepaa tarjoaa nykyaikaiset oppimisympäristöt puutarha-alan koulutukselle: vuonna 2008 rakennettu kasvihuone, golfkenttä, viinitila, taimisto, avomaan viljelykset, laaja ja monilajinen kartanopuisto sekä monipuoliset kukka-, vihannes- ja yrttinäytemaat.

Tuotantosuunnat:
Avomaa, vihannekset
Kasvihuone, vihannekset
Marjat
Omenat
Viherrakentaminen
Urheilunurmet
Taimitarhatuotanto
Viinin tuotanto

Yhteystiedot:
Lepaantie 129
14610 Lepaa
lepaa@hamk.fi
vaihde: +358 3 6461
fax:  +358 3 646 5200
www-sivut

KeKe-tilanne tilalla

 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2020