 Kirjoittajan esittely
 Katso uusimmat
Vuosi 2013:
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
Vuosi 2012:
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu
Kaikki merkinnät
|  | Merkinnät, tammikuu 2012:
22.1.2012
Vierailu Eevin luona Tammisaaressa!
Lokakuun lopulla Juha kävi aikaisena maanantaiaamuna hakemassa Eevin mukaansa kohti uutta ja jännittävää kotia, sekä elämää. Viimeisenä iltana tuhersin itkua sohvan nurkassa Eevi kainalossa, mutta eron hetkellä huokaisin helpotuksesta. Ehdottomasti vaikeinta itselleni oli lähtöä edeltävä kuukausi, minkä aikana Eevillä alkoi toinen juoksukin. Itse en osannut olla Eevin lähettyvillä ollenkaan. Ajatus Eevistä luopumisesta häilyi koko ajan takaraivolla ja se teki kyllä kipeää, joten Eevin läsnäolo oli melko hankalaa itselleni. Sen huomasi kyllä Eevikin, eikä se loppuajasta ollut enää pätkääkään kiinnostunut typerästä ja oudosti käyttäytyvästä emännästään. Kai sitä itselleen valmisteli Eevin luovuttamista sillä, että koitti ottaa etäisyyttä, vaikka toisaalta siitä nappisilmästä en ikinä olisi halunnut luopua.
Eevin lähdettyä pahin oli jo ohi ja pystyin nauttimaan lomareissustakin täysillä. :)
Elämäni Eevin lähdettyä ei älyttömän paljon ole muuttunut. Poikakaverin pian 7-v tolleriuroksesta on ollut haastetta ja työnsarkaa tuplamäärin Eeviin verrattuna, joten yhtälailla ollaan reenattu ja lenkkeilty nytkin. Aivan erilaista reenata vanhaa, tapoihinsa tottunutta ja miljoona kertaa itsepäisempää pässiä, mitä aina kaikkensa antavaa ja tottelevaa Eeviä, jolle riitti se, että emäntä on olemassa ja millään muulla ei ole väliä. Eevi opetti minulle älyttömän paljon ja Aku opettaa varmasti vielä lisää, koska kyseessä on kaksi niin erilaista koiraa.
Joulukuussa kävin pokkaamassa koulun juhlissa Vuoden projektikoiraohjaajan pystin, mikä sekin lämmitti mieltä kovasti!
Pitkän joululoman päätteeksi suuntasin itse pääkaupunkiseudulle, missä tapasin ystäviäni ja loppuhuipennukseksi kävin moikkaamassa Eeviä ja Eevin uutta perhettä heidän kodissaan Tammisaaressa. Olin etukäteen kyllä niin innoissani ja olihan ihanaa nähdä Eeviä!
Juha tuli Eevin ja Hussen (Eevin edeltäjä) kanssa minua Karjaan juna-asemalle vastaan. Jäin jonkinmoisen matkan päähän odottamaan, kun Juha löysäsi Eevin autosta irti. Aluksi Eevi katseli tavalliseen tapaan ympäristöä, kunnes se haistoi ja huomasi minut. Eevi alkoi karvat pystyssä haukkumaan ja ihan kummissaan, vähän pelokkaan näköisenä, mutta silti häntä niin vimmatusti heiluen se epäröiden ja haukkuen lähti tulemaan minua kohti ja vasta ihan lähellä se uskalsi alkaa hillumaan ja pomppimaan, niin kuin se aina onnessaan tuttuja tervehtiessään tekee.
Juha sanoi, ettei ole koskaan nähnyt Eevin käyttäytyvän niin ja itsekin tätä pähkäilin, että menikö Eevillä ns. pasmat sekaisin vai kuinka se nyt niin poikkeuksellisesti käyttäytyi. Opettajan kanssa tästä puhuttuani selvisi, että vastaavanlainen käytös on monesti hyvin yleistä, kun koira tapaa uudessa paikassa vanhan omistajansa, jonka kanssa yhteistyö on pelannut erityisen hyvin. Vastaavanlaisia tapauksia kuulemma nähnyt myös puolustusvoimilla, kun koiran aiempi ohjaaja onkin joskus myöhemmin tullut moikkaamaan koiraa vieläpä siviilivaatteissa. Koiralla tulee niin valtava tunnemyrsky sisälleen, ettei oikein tiedä miten päin olla.
Suuntasimme juna-asemalta Eevin, Hussen ja Juhan työpaikalle Hangon satamaan. Kiertelimme paikkoja ja teimme koirille parit etsinnät. Husse oli kyllä erinomainen juostessaan suoraan kätkölle ja merkkasi piilon tassullaan. Eevilläkin kuulemma on reenit sujunut tosi hyvin ja alkaa yhtä hyvin löytää jo kätköjä, mitä Hussekin.
Työpäivän loputtua lähdimme kotiin, missä meitä odotti Juhan vaimo ja kaksi poikaa. Kävimme koirien kanssa lenkillä ja kotona öllöteltiin aivan rauhassa. Eevi tuli illalla syliin nukkumaan ja vähän se oli ehkä ihmeissään, että ketä tässä nyt pitäisi seurata. Heti kotiin päästyämme kävi ilmi, miten hyvin Eevi on uuteen kotiin kotiutunut ja että siitä on pidetty tosi hyvää huolta ja rakastettu täysin sydämin.
Juhan vaimokin oli kuulemma jo ensimmäisenä iltana sanonut, että Eevistä ei enää luovuta, vaikka siitä jostakin syystä ei huumekoiraa tulisikaan.
Hussen ja Eevin lisäksi perheellä on siviilikoirana 5-v bokserinarttu Aava. Aava oli niin hauska tapaus ja Eevin kanssa ovat ihan parhaita kavereita. Metsälenkillä sai itse katsoa ettei jää parivaljakon jalkoihin, kun niin vauhdilla pinkoivat ja temmelsivät.
Oli hienoa nähdä Eevin uutta elämää ja perhettä. Kuulumisia heiltä on kuulunut aina tasaisin väliajoin, eikä itsellä ole ollut ollenkaan hätää, että mitenhän se Eevi siellä pärjää. Eevillä on sujunut tosi hienosti alusta saakka.
Vähän se kirpaisi rintalastan alla itselle katsoa, kuinka Eevi on toisessa perheessä toisten ihmisten kakarana, mutta oli mahtavaa nähdä miten hyvin Eevi on kotiutunut. En olisi ikinä voinut toivoa parempaa kotia ja perhettä Eeville. Tiedän, että Eevi pääsee elämään parhainta mahdollista elämää, mitä koira voi toivoa. Uskon, että Eevistä kuullaan vielä jatkossakin, onhan siitä niin pätevä huumekoira tulossa ;)
Helmikuun lopulla Eevi ja Juha aloittavat kurssin, minkä aikana varmistetaan ja testataan Eevin toimivan ja haistavan toivotulla lailla. Kesän alussa Eevi todennäköisesti ristitään viralliseksi huumekoiraksi, minkä jälkeen Husse pääsee viettämään eläkepäiviä.
Itse olen Eevistä ja meidän yhteisistä saavutuksista hurjan ylpeä, sekä onnellinen. Eevi tulee aina olemaan minulle erityinen tapaus. Olen Eeville ikuisesti kiitollinen kaikista niistä opeista ja yhteisestä taipaleesta, mitkä kahdenkesken tallustaessa oivalsimme. Myös opettajat ja Juha perheineen on ollut Eeviin kovin tyytyväinen. Vaikka kukapa siitä pyllynpyörittäjästä ei voisi tykätä?!
Projektikoiran kouluttaminen oli minulle ainutlaatuinen kokemus, mistä en kadu hetkeäkään. Milloin tahansa aloittaisin saman uudelleen Eevin kanssa, mutta uutta projektikoiraa en enää ottaisi. Nyt aion tehdä töitä meidän Akun kanssa ja itse nauttia loppuelämän niistä saavutuksista, mihin omalla panostuksella ja koulutuksella Akun kanssa pääsemme.
Hurjan mahtavaa tätä vuotta ja loppuun vielä jokunen Eevimäinen kuva!!! :)
-Johanna
Nokkahommia
Mehtähommia
Koirillaki kiinnosti valokuvaaminen hirveesti.
Koko kööri
Sama naama ku aina ennenki :)
Husse ja Eevi omalla pedillään
|  | 19.1.2012
Särmä telkkarissa
Eilen Nelosen uutisissa on ollut myös meidän koululla ensimmäisen elinvuotensa projektikoirana opiskellut Särmä.
http://www.nelonen.fi/uutiset/videot-ja-uutislähetykset?vt=video&vid=220710 | | 11.1.2012
Puuma Koti-Kajaanissa
Puuma on päässyt tänään ilmestyvän Koti-Kajaanin jutun aiheeksi. Käykäähän lukemassa verkkolehdestä, jos ette asu kyseisen lehden jakelualueella.
http://kotikajaani.sitepaper.fi/sitepaper/view/-/id/275 | | 8.1.2012
Pommin kuulumisia
Eli syysloman puolessa välissä lähti Pommi poika koirakeskukselta mukaani. Alku meillä meni vain toisiimme tutustuessa ja talon sääntöjä opetellessa. Kajaanissa sitten aloimme Pommin kanssa treenata poliisikoiran taitoja yhdessä. Aluksi Pommi oli tietysti hieman hämillään ohjaajan muutoksesta, mutta ajan kanssa meistä on Pommin kanssa tullut hyvät toverit ja olemme oppineet toisiltamme paljon. Joululomaa viettelimme Pommin kanssa Kuhmossa perheen parissa. Pommille mieluista loma tekemistä on ollut lumileikit ja vapaana juokseminen metsässä. Joulukuusi oli myös Pommille uusi tuttavuus ja siinä roikkuvilla palloilla olisi ollut mukavaa leikkiä, mutta jostain syystä Pommin harmiksi talon väki ei sitä sallinut. Lomailun ohella olemme myös treenanneet tulevia tamminäyttelyitä varten paikallaan seisomista sekä ympyrän juoksemista. Tottisteltukin ollaan siinä sivussa. Loppu loman Pommi kuitenkin joutui viettämään koirakeskuksella, koska pojan korvat olivat menneet huonoon kuntoon. Maanantaina aloitamme taas arkemme yhdessä ja odottelemme jännityksellä tamminäyttelytä. :)
-Tytti ja Pommi | | 8.1.2012
Pelin kuulumisia
Olen nyt puolen vuoden ajan ihmetellyt ”poliisiprojekti” Pelin kanssa maailman menoa - jotkin asiat ovat ihmeellisiä ja pelottavia, ja toiset vähemmän pelottavia. Mielenkiintoinen koira se on; sosiaalinen, osaa haukkua ja murista ja joskus ihan reipaskin se on... Sisällä makoilee, ulkona hilluu. Pelin kanssa on harjoiteltu monia asioita. Pääasiassa harjoittelun kohteena on ollut jäljestäminen, sisätilaetsinnät sekä muutaman kerran se on löytänyt ihmisiä metsästä tuuliharjoituksina. Maalimiehen tyynyäkin se on innokkaasti saalistanut ja purrut. Jotkin asiat sujuvat hyvin –kuten jäljestäminen ja pureminen - jotkin asiat heikommin. Mielellään se kaikkea haistelee, kunhan ei vain tarvitsisi pöydille tai mihinkään muuallekaan nousta! Paljon se on reissannut ohjaajan menojen takia. Kävimmehän me syksyllä Hämeenlinnassa poliisikoiralaitoksella projektikoirien leirilläkin. Kivuitta ja säryittä se ei ole selvinnyt. Panostiitti vaivasi etujalkaa nopean kasvun takia, mutta se on onneksi jo ohi. Pelin fyysisestä kunnosta ovat huolehtineet laumassa olevat saman rotuiset kaverit. Transporterissa matkustamista Peli on joutunut harjoittelemaan paljon – kilometrejä kertyy kun ajelemme koululle Seppälään. Mutta tuo ei varmasti haitaksi ole – jospa se tänä vuonna vielä kököttäisi valtion transporterissa :) Hyvää alkanutta vuotta! Kirsi & Peli
Vielä muutamia kuvia matkan varrelta
Peli etsii...
...ja löytää lelun Valtrasta!
Navetalla
Koipia on ihan turha nostella!
Peli sekä parhaat kaverit Cossi ja Soni | | 6.1.2012
Joululoman viettoa Eltonin kanssa
Elton oli myös Erkon tavoin opaskoirakoululla testeissä sekä koulutettavana n. 3kk ajan, mutta palasi pitkälle lomalle syysloman aikoihin. Yhteistä taivalta meillä on vielä helmikuulle saakka kunnes Elton palaa opaskoirakoululle takaisin koulutettavaksi.
Joululoma on mennyt ihan mukavasti lomaillessa Kuusamossa. Täällä ollessa Elton saanut tietenkin paljon rapsutuksia ja lenkkeilyä vapaana. Välillä ollaan mielenvirkistykseksi tehty nokkahommia tai treenattu tottista.
Elton joululahjaluunsa kanssa
Posetusta
Lumen ja leikkimisen riemua
Paikkamakuussa
Hyvää alkanutta vuotta 2012!
-Sari ja Elton
| | 6.1.2012
Erkon kuulumisia joululomalta
Erkko-poika vietti muutaman kuukauden opaskoirakoululla testeissä ja läpäistyään ne, jäi sitten vielä vähäksi aikaa koulutettavaksi. Vähän yllätyksenä minullekkin tuli, miten hyvin oli poika testeissä pärjännyt. Erkolla kun on ollut ongelmana korkeat paikat mistä näkee alas, mutta ilmeisesti Errkko oli niistä jotakuinkin kunnialla selvinnyt. :) Tosin pienoinen ongelma oli ollut kiinnostus narttukoiriin joten Erkko pääsikin pikimmiten kastroitavaksi. Se olikin tosi nopeasti auttanut ja Erkko sen myötä rauhoittunut.
Erkko siis tuli marraskuussa minulle vielä pitkälle joululomalle jonnekkin helmikuulle asti. Erkon joululoma on mennyt lähinnä lumessa peuhatessa ja luita järsiessä. Olen piilotellut sille joitakin kertoja luita, joita se sitten hirmu innolla on ettinyt :) Ja on erkko taas vähän "saanut nauttia" pikkulapsienkin saurasta ;) Mutta innoissaan poika on ollut kun on ollut rapsuttelijoita. Käytiin Erkon kanssa myös velipoikaa Eltonia kattomassa.
Tässä vielä kuvia Erkon lomailusta.
luuta etsimässä..
no seltähän se löytykin
tyytyväisenä luuta järsimässä.
pihatiellä
täältä tullaan ;D
lapset uskaltautu jo näinki lähelle Erkkoa, vaikka ilmeisesti musta Erkko oli aika pelottavaki välillä
vauva kummastutti Erkkoa aluksi vähän :)
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
-Erkko&Aino-
| |
|
