Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

"Uusinta UUTTA"

MAASEPPÄ -lehti

Yli 80v

OPISKELIJAna

KeKeä

Jorinat

Tarinat

v.2010 aineistomme


T A R I N A T - Oppimisaineistoa 5 - 10 vuotiaille lapsille:

Aineiston 2. osuus on avautunut marraskuussa 2009, osuuden on tuottanut maatalousteknologian 3.vuosikurssin opiskelija opinnäytetyönään lukuvuonna 2009 - 2010. 

   
tuottajana Ville"Ville Vihreä" -traktorin tarinoiden kirjoittajaan voit tutustua oppilaiden Blogit -palstalla.
 

Tarina nro 1: Traktori - kone vai lelu?
 
PEKKA PAALAIN JA MUUT TYÖKONEET
 
Morjens lapset!
Tässä infossa kerron teille työkavereistani Pekka Paalaimesta ja Tomi Tarkkuussilppurista ja muista työkoneista.


Talvella työskentelen näiden koneiden kanssa:
Lauri Lumikauha - Merkki: Vama, Työtehtävä: Lumen kauhominen
Hilda Hiekoituskauha - Merkki: Vama, Työtehtävä: Hiekan levitys
Pasi Perälevy - Merkki: VAMA 300/JH1, Työtehtävä: Lumen kolaus
Nita Nivelaura - Merkki: Rote, Työtehtävä: Lumenauraus.
 
Keväällä työskentelen näiden koneiden kanssa:
Jussi S-piikkiäes - Merkki: Kronos, Työtehtävä: Maanmuokkaus
Laura Lapiorullaäes - Merkki: Hankmo, Työtehtävä: Maanmuokkaus
Taisto Tasausäes - Merkki: Oma valmiste, Työtehtävä: Pellon tasaus
Vilma Kylvölannoitin - Merkki: Junkkari Simulta st 3000, Työtehtävä: Kylvö ja lannoitus
Jyrki Jyrä - Merkki: Esa SP 420, Työtehtävä: Pellon tasaus kylvön jälkeen
Keke Keskipakolevitin - Merkki: Bögballe, Työtehtävä: Lannoitteiden levitys
 
Kesällä työskentelen näiden koneiden kanssa:
Nipa Niittomurskain - Merkki: Krone Easycut 3210CV, Työtehtävä: Rehunkaato eli niitto
Tomi Tarkkuussilppuri - Merkki: JF-FCT900, Työtehtävä: Rehun hienontaminen ja keruu
Velsa, Jukka ja Pauli Peräkärry - Merkki: Junkkari 9000, Työtehtävä: Tavaroiden ja rehun kuljetus
Mika Pöyhin - Merkki: YLÖ 280, Työtehtävä: Rehun kuivaus pöyhimällä
Pekka Paalain - Merkki: MF 120, Työtehtävä: Kuivaheinän keruu
Lassi Laidunniittokone - Merkki: Estre KPH 185, Työtehtävä: Laidunten kunnossapito
Vesku Vesikärry - Merkki: Teho_Esa, Työtehtävä: Eläinten juotto laitumella.
 
Syksyisin työskentelen näiden koneiden kanssa:
Kimmo ja Kalevi Kyntöaura - Merkki: Kverneland, Työtehtävä: Maanmuokkaus
Sampo Puimuri - Merkki: Sampo 2035, Työtehtävä: Viljankorjuu
Ismo Imupainevaunu - Merkki: Haukka, Työtehtävä: Virtsan levitys pelloille
Kalle ja Niilo Kuivalantakärry - Merkki: Junkkari 9000, Työtehtävä: Kuivikelannan levitys pelloille
Heikki Maansiirtokärry - Merkki: Hyvä Kone, Työtehtävä: Maansiirto.
 
 
Linkkejä erilaisten koneiden tutustumiseen...
 
Traktoreita...
 
Työkoneita...

Puuhaa pikkulapsille ja lapsen mielisille...
Terveisin: Hevosvoimainen seitsikko
eli Ville Vihreä, Juha Mehto, Weke 455, Antti T-sarja, Pete 705, Markku HighTech ja Vallu 605.
 

Tarina nro 2: Lumityöt

Markku HighTech lumitöissä aamun alkutunteina, nostovarsissa kiinni Pasi Perälevy.


KONEIDEN KEVÄTHUOLTO
 
Hei Muksut!
 
Lumet ovat sulaneet ja kevätaurinkokin lämmittää, mikä tarkoittaa keväthuollon aikaa.Tänään minä ja ystäväni olimme traktorien terveystarkistuksessa eli keväthuollossa konehallilla. Minua jännitti mennä öljynvaihtoon, mutta onneksi ystäväni tulivat mukaan.
 
Kun olin menossa halliin, puhtaussheriffi pysäytti minut ja käski mennä pesulle. Muuten en tulisi pääsemään sisälle. Käskyn saatuani lähdin pesupaikalle, jossa minua jo odoteltiin. Pesupaikalla oleva pesijä pesi minut lämminvesipainepesurilla ulkopuolelta putipuhtaaksi. Puhtaussheriffi tarkisti minun renkaiden taukset ja pääsin sisälle halliin.
 
Ensimmäisenä minulle vaihdettiin ilmansuodatin, joka olikin jo ihan tukossa liasta ja pölystä, jota se oli estänyt pääsemästä hajottamaan moottoriani. Seuraavana minulta valutettiin vanhat öljyt ulos ja vaihdettiin vanhat öljynsuodattimet uusiin. Vanhojen öljyjen valuttua pois, kaadettiin uudet öljyt sisälle. Jollei öljyjä vaihdettaisi, moottorini kuivuisi ja leipoisi kiinni eli lakkaisi toimimasta. Moottoriani jäähdyttävät jäähdytysnesteet tohtori halusi myös vaihtaa uusiin, ettei moottorini kuumenisi liikaa kevättöiden alkaessa.
 
Meillä oli kivaa keväthuollossa. Minulla on nyt paljon virkumpi olo, kun sain uudet öljyt ja kaikki suodattimet. Lähdenkin tästä hakemaan työkoneita hallille huoltoon. Nähdään taas pian!
 
Terveisin: VILLE VIHREÄ
 
Morjens Tenavat!

Kuten Ville jo edellä kertoi, on keväthuoltojen aika täällä koulutilalla. Koneita huolletaan siinä tahdissa kuin ne ovat tulossa käyttöön eli nyt keväthuoltopäivänä tohtorit huoltavat meidät talvityökoneet kesäsäilytystä varten ja laittavat kuntoon kevättyökoneita kevättöiden alkamista varten. Tuolta Ville ystävineen tuleekin jo hakemaan minua, Vilmaa, Nitaa, Jyrkiä, Kekeä, Lauraa ja Jussia keväthuoltoon.
 
Ensimmäisenä halliin pääsevät Nita, Vilma ja Laura. Nitan nivelet rasvataan erityisten rasvanippojen kautta vaseliinilla. Vaseliini laitetaan rasvaprässillä nippaan, josta rasva kulkeutuu oikeaan paikkaan voitelemaan niveliä. Voitelu kannattaa tehdä säännöllisesti ja huolella niin me koneet voimme hyvin eivätkä meidän nivelet ruostu ja kulu liian nopeasti. Vilmalta tarkistetaan kylvövantaat, joiden läpi kasvien siemenet kulkevat, sekä rasvataan nipat. Vilmaan pääset tutustumaan paremmin kylvötöiden yhteydessä. Lauran lapiorullien kunto tarkistetaan ja tarvittaessa vaihdetaan uusia tilalle. Myös Lauralta löytyy rasvanippoja, jotka syytä rasvata huolella.
 
Tyttöjen jälkeen halliin pääsevät poitsut eli minä, Jyrki, Keke ja Jussi. Minussa ei ole paljoa huoltamista ja visiitti tohtorin luona jää lyhyeksi, kun ei näitä rasvattavia kohteitakaan ole montaa. Jyrkiltä tarkistetaan jyräkiekkojen kunto ja rasvataan nipat. Keke selviää minun lailla pelkällä rasvausreissulla keväthuollosta odottamaan lannoituksia, mutta Jussin piipahdus venyy pitkäksi. Jussilta oli hajonnut yksi s-piikeistä ja se täytyi vaihtaa uuteen, jotta pelto saataisiin mallikkaasti kasvukuntoon. Piikin vaihdon ja rasvausten jälkeen Jussikin liittyi huollettujen koneiden joukkoon ja tohtorit ryhtyivät siivoamaan hallia.
 
Meidän huollossa tärkeintä ovat siis rasvaukset ja yleinen kunnon tarkistus, jotta kestäisimme käytössä pidempään. Nyt vain odotellaan kevättöihin pääsyä eli maan lämpenemistä.
 
Terveisin: PASI PERÄLEVY
 
Tämän info-osuuden linkkikuvat julkaistaan lukuvuonna 2010 - 2011. 
 

Tarina nro 3: Pellolle kasvuvaraa ja kylvötyöt

VALMISTAUTUMINEN REHUNTEKOON
 
Heissan lapset!

Meillä rupeaa tuo rehunteko lähestymään ja olisi korkea aika kaivaa rehuntekokalusto esiin ja laittaa iskuun. Nipa Niittomurskaimeen täytyy vaihtaa terälaput ja rasvata nipat. Tomi Tarkkuussilppuri laitetaan myös iskuun tarkistamalla silppurin kunto ja rasvaamalla nipat. Peräkärryt rasvataan ja niihin laitetaan rehulaidat kiinni. Täyttöpöytä rasvataan ja siirretään tornin eteen. Juu, ja laidunkautta ajatellen Vesku Vesikärry huolletaan ja täytetään vedellä ja viedään laitumelle.

Rehunteossa minä saan perääni Nipa Niittomurskaimen ja Markku saa peräänsä Tomi Tarkkuussilppurin. Vallu 605, Pete 705 ja Juha Mehto saavat kärryt peräänsä. Antti puolestaan huolehtii täyttöpöydän pyörittämisestä nivelakselin välityksellä.


Nyt päästetäänkin koneet vauhtiin kertomaan itsestään.

Nipa Niittomurskain kertoo: Olen kuin ruohonleikkuri, mutta pitemmälle nurmelle. Tällä koneella kaatuu pitkänurmi paremmin kuin ruohonleikkurilla, mutta älkää lapset viekö minua omille takapihoillenne! Sinne olen turhan järeä työkalu:) Minun tehtäväni rehunteossa on niitto eli nurmen kaato.

Tomi Tarkkuussilppuri kertoo: Olen kuin kesälumilinko, mutta lumen sijaan viskon suuresta kidastani niitettyä ja hetkisen kuivahtanutta nurmea kärryyn. Samalla, kun syöksen kidastani nurmea kärryyn sekoitan siihen AIV-happoa, jotta rehu säilyisi hyvänä talven yli.
 
Huom! AIV-happo ei ole lehmille vaaralista, koska sitä on rehussa niin pieniä määriä. AIV-happo on kuitenkin osuessaan iholle syövyttävää ja sen käsittelyssä on oltava tarkkana! Hyvä tapa on pitää puhdasta vesipulloa traktorissa mukana, jotta voi huuhtoa tarvittaessa roiskuneen hapon heti pois iholta. Hanskojen käyttö on myös suositeltavaa. Jos happoa roiskuu silmiin on silmät huuhdeltava runsaalla vedellä ja mentävä lääkäriin. Jos happoa kaatuu enemmän päälle voi pulahtaa esim. ojaan huuhtomaan sen pois.
 
Pauli ja Jukka Peräkärryt kertovat: Olemme miltei samanlaisia kuin autonperäkärry, mutta olemme isompia kooltamme ja saamme ottaa enemmän tavaraa kyydille. Meille asennetaan kesällä rehulaidat, jotta rehua saataisiin entistä korkeampi ja siten myös suurempi kuorma kärryyn.

 
Tuolta kuskit saapuvatkin jo hakemaan Nipaa niittopuuhiin ja rehunteko pääsee alkamaan. Hei hei!
 
Terveisin: Ville Vihreä
 
Ps. Muistakaahan lapset, että ette mene sinne pellolle rehunteon aikaan ettei tule vahinkoja!
 
Tämän info-osuuden linkkikuvat julkaistaan lukuvuonna 2010 - 2011.
 
 

Tarina nro 4
Rehun teko 

TORNIN TÄYTTÖ
Juha peruuttaa Velsan täyttöpöydän päätyyn ja nostaa kärryn pystyyn avattuaan ensin perälevyn. Tällöin rehumassa purkautuu kärrystä täyttöpöydälle, josta se kulkeutuu purkuketjujen kuljettamana kuljettimelle. Kuljetin kuljettaa rehun vähitellen kohti lietsoa, jonka pyörityksestä huolehtii Antti. Lietso puhaltaa rehun putkea pitkin torniin. Tornissa rehu peitetään ja painotetaan vedellä. Vesi poistetaan ennen toisen rehun teon alkua tornista. Tornista rehua puretaan syys-talvella siniseen Huma-rehuvaunuun, josta se jaetaan lehmille syötäväksi.
 
SÄILÖREHUNÄYTE
Valmiista säilörehusta otetaan näyte kertomaan sen ruokinnallisesta laadusta. Näytteeseen kerätään edustava erä rehua rehuvaunun täytön yhteydessä. Näyte kerätään pussiin, joka lähetetään maitoauton mukana laboratorioon tutkittavaksi. Näytteen mukaan täytetään lomake, johon kirjataan koulutilan tiedot, säilöntäaineen tiedot ja se miten rehu on kerätty ja säilötty; myös korjuuajankohta tulee merkitä ylös. Laboratoriossa työntekijät tutkivat kuinka rehunkorjuun ajoitus onnistui ja kuinka hyvin rehu on säilynyt. Näytteen kertomien tulosten pohjalta koulumme karjanhoitajat suunnittelevat neuvojien kanssa lehmille ruokintasuunnitelman, jonka mukaan lehmiä tulee ruokkia.

HEI!, katso info-osuuden videot:
Nipa Niittomurskain niittotöissä Ketunpellolla (kesto 2min.),
Tomi Tarkkuussilppuri keruutyössään Ketunpellolla (kesto 5min.25sek.) ja 
Pauli ja Jukka -peräkärryt puuhissaan tornin juurella (kesto 7min.31sek.).


Lukuvuonna 2010 - 2011 julkaistaan tämän info-osuuden linkkikuvat.
 

Tarina nro 5: Kuivaheinän teko 

Paalien Käsittely
 
Tervehdys lapset täältä paalimeren keskeltä!
 
Viime tarinassani kerroin teille kuivaheinän teosta ja paalien säilömisestä. Nyt olisi aika myös tutustua koulutilan muihin paaleihin, sellaisiin pyöreisiin:
aiv-paali, turvepaali, kutteripaali, syöttö- ja kuivikeolkipaali.
 
1.      Aiv-pyöröpaali on säilörehua sisältävä paali, joka valmistetaan rehunteon aikaan. Nurmi niitetään ja paalataan sen kuivuttua hetkisen. Paalaimen noukin kerää rehun paalikammioon, jossa paali saa muotonsa. Paalin ympärille pyöritetään ensin verkko ja verkon päälle muovi. Paalit voidaan varastoida siististi kasattuna pellon laidalle. Koulutilalla pyöröpaalit valmistaa ulkopuolinen urakoitsija. Pyöröpaaleja syötetään kesäisin tornirehun loputtua ja tarvittaessa muina aikoina varmolift-jakovaunulla.
2.      Turvepaalit sisältävät kuivaa turvetta, jota on kerätty turvesoilta. Koulutilalla ostetaan turvepaalit ulkopuolelta navetan tarpeisiin. Turvepaalit varastoidaan pihalla sievissä kasoissa odottamassa käyttöä. Turvepaalit on päällystetty muovilla.
3.      Kutteripaali on sahanpurusta valmistettu paali, joka pysyy kasassa verkon ja muovin avulla. Kutteripaalit ostetaan ulkopuolelta ja varastoidaan kuten turvepaalit.
4.      Syöttöolkipaali on puinnin yhteydessä syntyneistä viljakasvien varsista, oljista, paalattu paali. Syöttöoljiksi paalataan vain parhaat oljet. Syöttöolkien ympärille ei kääritä muovia vaan verkko. Syöttöolkia syötetään pitkin vuotta ummikoille ja isommille hiehoille.
5.      Kuivikeolkipaali ei juuri eroa syöttöolkipaalista, sen oljet ovat hiukan heikompia laadultaan. Molemmat paalit varastoidaan elosuojaan.
 
Kokonaisia paaleja siirrellään paalipihdeillä. Kauempaa haettaessa paalit lastataan paalipihdeillä kärryihin. Kuivikeolkipaalit silputaan olkisilppurilla silpuksi, jolloin se ei tuki navetalla lantakuiluja niin herkästi.

 
Terveisin: Ville Vihreä


Tämän info-osuuden linkkikuvat julkaistaan lukuvuonna 2010 - 2011.
 

Tarina nro 6: Puinti

SYYSTYÖT
 
Hei tenavat!
Tämä on valitettavasti viimeinen teksti, jota teille kerron. Edellisen kuva-arvoituksen vastaus oli Sampo-puimuri.
 
Viljat on nyt saatu puitua ja kuivattua säilöön tulevan talven varalle ja on aika käydä syystöiden kimppuun. Syystöihin kuuluu kuivikelannanlevitys kynnettäville peltolohkoille ja itse kyntäminen. Annetaanpa koneiden kertoa itsestään ja mennään sitten itse töihin…
 
Kimmo ja Kalevi Kyntöaura: Olemme kyntöaurakaverukset Kimmo ja Kalevi. Tehtävänämme on maanmuokkaus syvemmältä. Pellot kynnetään, jotta maaperään saataisiin ilmavuutta ja kuohkeutta.
 
Kalle ja Niilo Kuivalantakärry: Olemme Kalle ja Niilo Kuivalantakärry. Toimenkuvaamme kuuluu kuivikelannan levitys pelloille ennen kyntöä. Kuivikelanta parantaa maan ravinnetilannetta kasvukauden loputtua.
 
Heikki Maansiirtokärry: Olen Maansiirtokärry Heikki ja tehtävääni kuuluu syksyisin kuivikelannan kuskaus paikasta A paikkaan B Kallelle ja Niilolle levitettäväksi.
 

Nyt tiedät keitä syksyisin työskentelee, joten lähdetäänpäs päiväksi heidän mukaansa saadaksemme kuvan syystöistä.
 
Kallen, Niilon ja Heikin työpäivä alkaa koulun lantalalta. Lantalassa Markku lastaa etukuormaajassa olevalla kauhallaan kärryt täyteen kuivikelantaa. Kärryjen täytyttyä Antti, Vallu ja Pete lähtevät kärryjen kanssa kohti peltoja. Antin vedettävänä ollut Heikki saapuu pellon laidalle ensimmäisenä ja kippaa kuormansa pellon laidalle valmiiksi. Pete ja Niilo sekä Vallu ja Kalle aloittavat kuormiensa purkamiset pellolle. Pete ja Vallu laittavat kierrokset kohdilleen ja ulosoton päälle, jolloin Niilon ja Kallen perässä olevat peräpurkaimet alkavat pyöriä ja pohjakuljetin liikkua tuoden kuivikelantaa peräpurkaimelle. Peräpurkain levittää kuivikelantaa kaaressa leveälle alalle. Vallu ja Pete ajavat tasaisella nopeudella, jotta kuivikelanta leviäisi tasaisesti peltoon. Pellon päissä täytyy olla tarkkana, jottei kuivikelantaa kerry sinne liikaa. Kärryjen tyhjettyä ne täytetään uudelleen ja homma jatkuu.

Niilon ja Kallen saatua pelto valmiiksi töihin pääsevät Kalevi ja Kimmo yhdessä Juhan ja minun kanssa. Saamme kumpikin oman peltolohkon kynnettäväksemme. Ensinnä suoritetaan ns. jokamiehen aloitus. Jokamiehen aloituksessa ajamme ensin viillon keskelle peltolohkoa jättäen kuitenkin pellon molempiin päihin kääntötila. Aloituksessa aura kulkee hiukan perä keulaa syvemmällä. Takaisin käännyttäessä eturengas kulkee äsken muodostetun vaon päällä. Aloitus on valmis. Tämän jälkeen kyntöä jatketaan ajamalla vaon puoleinen rengas vaossa suoraa linjaa. Pellon päissä aurat nostetaan ylös ja käännön lasketaan alas. Suorien vetojen jälkeen käydään kiertämässä pellon pientareet. Pelto on kynnetty.
 

Kun syystyöt on saatu suoritetuksi loppuun, koneet pestään ja laitetaan talviteloille. Esiin on aika ottaa taas Pasi ja Nita kumppaneineen odottamaan lumen satamista.
 
Toivottavasti olet nauttinut kertomuksieni parissa.Terveisin: Ville Vihreä


HEI!, katso info-osuuden video:
Sampo Puimuri Kivimäessä 29.9.2009 (kesto 3min.38sek.),

Lukuvuonna 2010 - 2011 julkaistaan tämän info-osuuden linkkikuvat.
 
 



 
 


Aineiston 1. osuus on tuotettu ja julkaistu toukokuussa 2009 kolmen opiskelijan työstämänä oppimistehtävänä. 
 
     tuottajina Iikka, Jani ja Veli-Matti: Tarinan tekijöihin ja kirjoittajiin voit tutustua oppilaiden Blogit-palstalla.
 
Joulukuusen tarina
Olipa kerran iso tuuhea kuusi rehevässä metsässä. Eräänä päivänä kuusi sai käpyjä. Jonkin ajan kuluttua käpy levittikin siemenensä maahan. Kului aikaa seuraavaan kevääseen. Kuusen levittämät siemenet rupesivat nopeasti itämään maassa. Pian siemenestä ilmestyi pieni kuusen taimi. Pikkukuusi eli isä kuusensa varjossa ja oppi tältä hyödyllisiä elämäntapoja. Yhtenäkin päivänä oli perin lämmin sää, mutta...
     lue lisää joulukuusen tarinasta.  
 

 



 
 


Lähde: Kannuksen koulutilan ilmakuvan ja tämän palstan ClipArt-kuvat, http://office.microsoft.com/fi-fi/clipart/default.aspx

Tapahtumaloki
6.11.2012
Blogimerkintä

5.11.2012
Blogimerkintä

20.12.2011
Blogimerkintä

Kaikki tapahtumat RSS
Perustiedot

 Kannuksen yksikkö


Kannuksen yksikkö on valtakunnallisesti arvostettu maa- ja metsätalouden kouluttaja niin nuorisolle kuin aikuisille. Vahvuutena on kotieläinyrittämiseen liittyvä koulutus ja maatalousteknologia. Toimipaikka on Euroopan ainoa turkistuotantoon suomen kielellä kouluttaja ja Suomen ensimmäinen Kennel-alalle suuntautunut kouluttaja. Vahva aikuiskoulutus- ja hanketoimintamme tuo lisää osaamista kaikkiin maaseudun ammatteihin.

Vuonna 2006 Kannuksen yksikkö valittiin ensimmäisenä vuoden luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittäjäksi, tunnustuksen antoi Opetushallitus. Vuonna 2007 saimme virallisen aloitusluvan maatalousteknologian ja eläintenhoitajien koulutusohjelmaan. Opiskelijoita oli yksikössä koko historian ajan suurin määrä eli yksikköhintaisia opiskelijoita lähes 270.

Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikkö sijaitsee kauniissa
Lestijoki-maisemassa Kannuksen kaupungin välittömässä läheisyydessä (n. 2 km keskustasta). Kannukseen on hyvät liikenneyhteydet sekä rautateitse että autolla/linja-autolla. Tarkempi maantieteellinen sijaintimme ilmenee eniron kartasta ja aluekartta helpottaa puolestaan liikkumista opistomme alueella. Sääpalvelustamme saat tietoa mitä vaatetusta laittaa ylle kun saavut opistollemme vierailemaan tai opiskelemaan.

Opiston alueella sijaitsee Ollikkala-päärakennuksen lisäksi mm oppilasasuntoloita, opetustilat, koirahoitola, opetusnavetta, hallinto- ja toimistotilat sekä ruokala. Koivukartanosta löytyvät aikuiskoulutus ja neuvottelutilat. Lisäksi opistomme välittömässä läheisyydessä sijaitsee Dogness -koirapalvelukeskus jonka toiminta on Kannuksen maaseutuopiston ylläpitämää.

YHTEYSTIEDOT: Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö
osoite: PL 21, Ollikkalankatu 3, 69101 KANNUS
puhelin: (06) 8748 111 (opintotoimisto)
fax: (06) 8748 201 (Ollikkala/hallinto), (06) 8748 202 (Koivukartano/aikuiskoulutus)
 
Yksikönjohtaja / Unit Manager
Hanna-Mari Laitala
mobitel +358 44 7250 682
email: hanna-mari.laitala@kpedu.fi
Welcome to Hansu´s Homepages

info e-mail: info.kannus@kpedu.fi
Kannuksen koulutilan henkilökunnan esittely ja yhteystiedot tästä.
KeKe-tilanne tilalla

 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019