Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Maataloushistoria
Hahkialankoetila
Vanhaa Mustialaa: Entisten mustialalaisten haastattelu
Talonpojasta- maaseutuyrittäjäksi
Puimakone. Janne Mäki
Riihi_Maria Sihvola
Aurojen historia J-P Ollari
Mustialan koneet 2014 - muutokset vuoteen 1930 verrattuna
Kanatalouden historia
Pellava_ Anna Suppola
Vetojuhtana härkä
Luomutuotannon historia.
Lammastalous
Nautojen ruokinta - appeesta seosrehuun
Heinänteko
Pellon perustyöt
Karjanjalostus-Sonni osuuskunnista Viking Geneticsiin
Maatalouspolitiikan historia isojaosta EU-politiikkaan
Hevoskulttuurin muutos
Lannasta lannoitteisiin
Naudan ruokinta ja hoito
Kasvinviljelyn kehittymisen suuret linjat
Heinänviljelystä nurmirehutuotantoon
Viljan korjuu,käsittely ja varastointi
Maidon käsittely
muokkausvälineet
Mustialan lypsykarja 1880-1930 -luvuilla
Metsästyksen historia
Maatila-_ja_sikalarakennukset
Hannulan kartanon navetta
Talouspuutarhan viljelysuunnitelma
Mustialan koneet
Kiertoviljely
Navettarakennusten historiaa
Päärakennus ja sauna
maataloushistoria_2010
Kaski
Laidun
AIV
Sika
Pellava

Kaariaura

Kaariaura koostuu kolmesta osasta, veto-osasta ja irrotettavasta kärkiosasta ja kurkiosasta. Kaariauran historia menee jo kivikaudelle. Kaariauran etu oli että kulunut kyntävä osa voitiin vaihtaa uuteen kun se kului loppuun. Aura-osan kulumista hidastettiin laittamalla kyntöosaan kestävämpää puuta. Mutta kun auraan keksittiin laittaa rautainen vannas, niin sitten siitä vasta kestävä tulikin.

Hankoaura

Hankoaura levisi Suomeen ristiretkiajalla. Hankoauraa oli kahta mallia. Ensimmäinen malli tehtiin juurakosta. Valittiin sopiva juurakko, josta saatiin kädensijat eli kurjet. Näin saatiin aisat ja vetopiste matalalle. Malli levisi Pohjois-Virosta 1200- ja 1300-luvulla ruotsalaisasutuksen syntymisen jälkeen Uudellemaalle, Hämeeseen, Satakuntaan ja Etelä-Pohjanmaalle. Mallia kutsuttiin sahraksi. Toisessa mallissa kädensija tuli vaakamaisesta ”kapulasta” ja näin kädensija ja vetopiste olivat korkealla. Malli levisi Novgorodista Etelä-Karjalaan 1100-luvulla. Savolaisten mukana aura kulkeutui koko Itä- ja Keski-Suomeen, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle, sekä Ruotsiin.

Kehäaura

Kehäaura levisi Ruotsista Länsi-Suomeen 1400-luvulla. Aura syrjäytti nopeasti kaariauran. Vantaan ja ojasten välistä kulmaa voitiin säädellä aurassa. Auraa oli muokattu myös niin että kyntäjä saattoi kulkea auran vierellä ja vetoon riitti yksi hevonen. Kehäaura tunnettiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa nimellä ”kosseli” ja Etelä-Pohjanmaalla nimellä” arra”. Kartanoissa otettiin 1500-luvulla käyttöön kehäaura jossa oli puukkomainen maata viiltävä terä. Tämä askel oli suuri asia kohti kunnon kyntämistä.

Mustialan aura

1850-luvulla Mustialassa tehtiin Smallin mukaan kehitetty puurunkoista kääntöauraa. Aurat olivat yhden hevosen vetämiä kääntöauroja. Fiskars otti kuitenkin auran mallistoonsa 1858.

 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2017