Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Maataloushistoria
Hahkialankoetila
Vanhaa Mustialaa: Entisten mustialalaisten haastattelu
Talonpojasta- maaseutuyrittäjäksi
Puimakone. Janne Mäki
Riihi_Maria Sihvola
Aurojen historia J-P Ollari
Mustialan koneet 2014 - muutokset vuoteen 1930 verrattuna
Kanatalouden historia
Pellava_ Anna Suppola
Vetojuhtana härkä
Luomutuotannon historia.
Lammastalous
Nautojen ruokinta - appeesta seosrehuun
Heinänteko
Pellon perustyöt
Karjanjalostus-Sonni osuuskunnista Viking Geneticsiin
Maatalouspolitiikan historia isojaosta EU-politiikkaan
Hevoskulttuurin muutos
Lannasta lannoitteisiin
Naudan ruokinta ja hoito
Kasvinviljelyn kehittymisen suuret linjat
Heinänviljelystä nurmirehutuotantoon
Viljan korjuu,käsittely ja varastointi
Maidon käsittely
muokkausvälineet
Mustialan lypsykarja 1880-1930 -luvuilla
Metsästyksen historia
Maatila-_ja_sikalarakennukset
Hannulan kartanon navetta
Talouspuutarhan viljelysuunnitelma
Mustialan koneet
Kiertoviljely
Navettarakennusten historiaa
Päärakennus ja sauna
maataloushistoria_2010
Kaski
Laidun
AIV
Sika
Pellava

Pellava

 

Pellava on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi ja se kuuluu maailman vanhimpiin viljelykasveihin. Pellavan oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella.

 

Pellolta tekstiilikäyttöön

 

Pellava kerätään noin 90 päivää kylvöstä, kun varren väri muuttuu vihreästä kellertäväksi. Pellavat nyhdetään maasta juurineen ja kuivatetaan ennen rohkimista. Rohkaamalla erotettiin sylkyt, eli siemenkodat.

 

Pellava liuotetaan vedessä sormusnipuissa 2-4 viikkoa. Liotuksessa pellavan puumaiset osat likoavat irti varsinaisesta pellavakuidusta. Sen jälkeen ne pistettiin kuivumaan ensikisi pellolle, myöhemmin riiheen.

Kuivatun pellavan varret loukutetaan pellavaloukulla, jolloin puumainen osa, eli päistäreet irtoavat.

Pellavakuidun jälkipuhdistus, lihtaaminen, tapahtuu lihdalla, jolloin irtoaa loput päistäreet, sekalaiset kuidut eli tappurat sekä karkeat kuidut eli rohtimet. Lihdan kannessa oli tylsäreunainen rautakisko ja sen vastineena rungossa rautaleuat.

Viimeinen vaihe ennen kehruuta on häkilöinti, jolloin pellava ns. kammataan ja hienot ja pitkäkuituset aivinat saadaan erotelluiksi rohtimista. Aivinat kehrätään sileäksi ja kiiltäväksi langaksi. Rohtimista kehrätty lanka on karkeampaa ja paksu

Pellavaloukku ja lihta

 

Rohtimista saatua paksua lankaa käytettiin työvaatekankaisiin, kun taas valkoisesta, hienosta aivinasta tehtiin arvokkaampia liinavaate- ja paitakankaita. Pellavasta on tehty verkkoja ja köysiä, pyyheliinoja ja saunatakkeja, pöytäliinoja, kirjontakankaita sekä erilaisia sisustustekstiilejä.

 

Pellavan ominaisuuksiin kuuluu kaunis kiilto, rypistyvyys, lujuus, mutta heikko taivutuksen kesto ja hengittävyys.

 

 

Pellavansiemeniä on käytetty ruokiin ja lääkkeisiin, öljymaaleihin ja puunpintakäsittelyyn.

 

 

 

http://www.craftmuseum.fi/tseitse/materiaalit/pellava.htm

 

http://www.cartinafinland.fi/fi/imagebank/image/23/23652/Pellava+23652.jpg (kuva 2)

http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/imagesc/pellava4c.jpg (kuva1)

 

http://www.youtube.com/watch?v=b_zYcrYail0


 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019