Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Maataloushistoria
Hahkialankoetila
Vanhaa Mustialaa: Entisten mustialalaisten haastattelu
Talonpojasta- maaseutuyrittäjäksi
Puimakone. Janne Mäki
Riihi_Maria Sihvola
Aurojen historia J-P Ollari
Mustialan koneet 2014 - muutokset vuoteen 1930 verrattuna
Kanatalouden historia
Pellava_ Anna Suppola
Vetojuhtana härkä
Luomutuotannon historia.
Lammastalous
Nautojen ruokinta - appeesta seosrehuun
Heinänteko
Pellon perustyöt
Karjanjalostus-Sonni osuuskunnista Viking Geneticsiin
Maatalouspolitiikan historia isojaosta EU-politiikkaan
Hevoskulttuurin muutos
Lannasta lannoitteisiin
Naudan ruokinta ja hoito
Kasvinviljelyn kehittymisen suuret linjat
Heinänviljelystä nurmirehutuotantoon
Viljan korjuu,käsittely ja varastointi
Maidon käsittely
muokkausvälineet
Mustialan lypsykarja 1880-1930 -luvuilla
Metsästyksen historia
Maatila-_ja_sikalarakennukset
Hannulan kartanon navetta
Talouspuutarhan viljelysuunnitelma
Mustialan koneet
Kiertoviljely
Navettarakennusten historiaa
Päärakennus ja sauna
maataloushistoria_2010
Kaski
Laidun
AIV
Sika
Pellava

Mustialan koneet 2014 - muutokset vuoteen 1930 verrattuna


Traktorit

Kuvan John Deere on tilan ykköskone.
  
 
Maanmuokkaus ja viljan viljely

Nykyään Mustialasta löytyy useita vaihtoehtoja maan muokkaukseen. Tilalta löytyy 5 siipiset aurat, joustopiikkiäes, lautasäes ja tasausäes. Kylvökoneista mainittakoon Väderstadin rapid sekä Tumen jyräcombi.
 



Tilalla on kahdet Överumin 5 siipiset paluuaurat. Myös Kvernelandin 3 siipiset paluuaurat löytyvät.
1930-luvulla tilalla on käytetty Oliver 70 traktoria kyntötyöhön, sillä on vedetty varmaankin yksisiipisiä sarka-auroja. Myös muu maanmuokkaus hoidettiin traktorilla. Hankmo oli yleisesti käytetty äes. Hankmossa on akseleihin kiinnitetty veitsiä, jotka pyöriessään muokkaavat maan. Koneen päälle tuli laittaa painoa, jotta kone muokkasi halutusta syvyydestä. Hankmo soveltui oikein hyvin uudisraivatuille, ja kivisille pelloille. Kylvö suoritettiin silti hevosvetoisesti, sillä rautapyöräinen traktori oli raskas ja kömpelö.  Hankmon ohella käytettiin 4 hevosvetoista jousikultivaattoria, jonka muokkaussyvyys oli 15-20cm.

 

Tumen nordic joustopiikkiäkeet(5m ja 4.2m) sekä Väderstadin carrier lautasmuokkain.
Kuten nykyäänkin, myös silloin kultivaattorit tarvitsivat paljon vetotehoa työleveyteensä. Niitä on suunniteltu 3-4 hevosen vetoa varten. Neljän hevosen jousikultivaattorit ovat aikanaan Mustialassa olleet suosiossa siitä saakka, kun ensimmäiset hankittiin vuonna 1928. Sesonkiaikana niiden käyttö on ollut intensiivistä, parhaimmaimmillaan niitä on käytetty melkein ympäri vuorokauden vaihtaen hevosia ja ajomiehiä. Kultivaattoreita eli syvä-äkeitä voidaan pitää vaikutukseltaan auran ja äkeen välimuotoina, työsyvyytenä on ollut 15-20cm. Nykypäivänä kultivaattorin perusperiaate on edelleen sama, mutta rakenne on muuttunut, koska konetta vetäneet hevoset ovat muuttuneet traktoriin. Mikäli vetovoimaa riitti, kultivaattorin perään voitiin kiinnittää parilla piikkirivillä varustettu tukki, mikä tasoitti kultivaattorin jättämää karkeaa jälkeä, nykyään valittavana on varpajyriä ym. varusteita. Nykyään Mustialassa ei ole kultivaattoria, kyntöaurat ja lautasmuokkain hoitavat muokkauksen.
 

Väderstadin rapid-kylvölannoitin.
1930- luvulla Mustialassa oli käytössä viljan rivikylvökone. Nykyaikaisella kylvölannoittimella kylvetään lannoite sekä siemenet samalla ajokerralla. Nykyään Mustialassa on käytössä kaksi 3 metrin työleveydellä varustettua kylvölannoitinta. Nykyaikaisella kalustolla voidaan kylvää noin 3 ha/h ja yhdellä täytöllä voidaan kylvää useita hehtaareita.
 
 
 
Mustialan puintikoneet ovat uudistuneet rajusti. 1930-luvulla täältä löytyi vain luovuttava elonkerjuukone. Siinä oli leikkuukoneisto sekä luovutuskoneisto, jokakokoaa sadon halutun suuruisiin kasoihin ja työntää ne koneen taakse. Sato voidaan nostaa kasoista seipäälle tai sitten sitoa ja sen jälkeen kuhiloida. Koneen työsaavutus on viittä konetta käyttäen noin 0,3-0,5ha/h. Jos konetta vedettiin traktorilla nousi työsaavutus puolella. 1920-luvulla Mustialaan hankittiin sähkömoottori, joka valjastettiin puimakoneen pyörittämiseen. Mustiala oli ensimmäisiä tiloja suomessa, joka otti sähkömoottorin maatalouskäyttöön.
Nykypäivän Mustialassa puinti tapahtuu kahdella Sampo-Rosenlew puimurilla. Näillä saavutetaan jo 2ha/h työteho. Tehokkúus ja tarkkuus ovatkin huippuluokkaa ja peltoon ei tarkalla työskentelyllä jää mitään. Paitsi pahnat ja ruumenet. Suomalaisena koneena koneeseen on nopeasti saatavilla varaosat ja osaava huoltoukko.


Nurmikoneet

1930-luvulla Heinä kuivattiin pellolla. Niitto tapahtui joko viikatteella, tai kuten Mustialassa, hevosvetoisella niittokoneella. Heinää pöyhittiin haravakoneella, joka nosti heinän maasta ja siirsi sen toiseen paikkaan ilmavasti. Heinän seipäille laitto oli toinen vaihtoehto. Nykyään heinä kerätään useimmiten säilörehuna. Mustialassa on niittomurskain, jolla heinä kaadetaan ja murskataan peltoon. Kone karhottaa heinän, jonka jälkeen voidaan ajaa noukinvaunulla vielä saman päivän aikana. Toinen vaihtoehto on antaa heinän kuivua pari päivää ja tämän jälkeen kerätä se tarkkuussilppurilla. Joissain tapauksissa heinä voitaisiin myös paalata muovipaaleihin. Mustialassa on myös karhotin, jolla heinä voidaan kerätä karholle, tai useampi karho yhdistää. Näin säästetään ajokertoja. Ennen, 30- luvulla koneiden pienuus ja hitaus sekä säiden arvaamattomuus aiheuttivat paljon päänsärkyä heinäntekokelien suhteen. AIV- menetelmän keksiminen mahdollisti rehun korjaamisen jo tuoreena, jolloin karjatiloilla heinän keruu tehostui eikä tarvinnut odotella heinän kuivumista.
 
 
 
 

Niittomurskaimella heinä kaadetaan ja murskataan pellonpintaan.
 

Noukinvaunut tekevät tuloaan suomen pelloille. Mustialassa heinä kerätään nykyään kokonaan noukinvaunulla.
 

Karhottimella voidaan koota heinä karholle, tai yhdistää useampia karhoja.
 

Tarkkuussilppuri on Mustialassa vähäisellä käytöllä. Sillä saadaan pienempää silppua, kuin noukinvaunulla.
Mustialaan tuli 30- luvulla kumipyöräiset rehurattaat. Puu- ja kumipyöräajoneuvoilla suoritetut vetovastusmittaukset osoittavat selvästi, että vetovoiman tarpeen puolesta kumipyörien käyttö on halpaa, koska kumipyörät olivat puupyöriä 40% edullisemmat. Myös kärryjen käytettävyyteen oli jo tuolloin panostettu.
Nykyään käytössä on ilmatäytteiset ja teräsrunkoiset perävaunut. Mustialassa on käytössä kaksi 15 tonnista peräkärryä, joita käytetään yleisesti milloin mihinkin.
 

Mustialassa hoidetaan myös metsää


Mustialassa on kalustoa metsänhoitoon. Metsätraktori ja metsäperävaunu kouralla antavat tilalle mahdollisuuden pieneen puuhasteluun metsässä. Suuriin hakkuisiin käytetään urakoitsijaa. 30- luvulla metsätöissä käytettiin hevosta ja rekeä.
 
Tekijät:
Kalle Saukkolin (kaikki kuvat), Jaakko Saukkola, Henri Nieminen, Juho Moisio, Oskar Siren, Eero Jokinen, Eero Mikkola, Markus Nukari ja Ismo Kinnari.

 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019