Kaikki päättyy aikanaan, niin myös tämä lysti. On taas aloitettu elämä täällä koto Suomessa, paikassa jonne kuulumme. Kotiin tulon riemun juhlaa on vaikea kuvailla, herkullista ruokaa, ruisleipää, tutuja paikkoja ja rakkaita ihmisiä.
Kurjaa oli jättää kaikki ihmiset joihin Skotlannissa tutustuimme, viimeisenä iltana ei itkua pystynyt pidättämään ja tuntui todella raskaalta halata ystäviä viimeistä kertaa. Aika näyttää risteävätkö reittimme vielä toista kertaa vai olivatko nämä hyvästit. Hyvät muistot jäivät ja niitä lämmöllä muistelemme.
Aamu valkeni niin kuin aina ennenkin, taksi haki meidät kentälle. Saattamassa olivat kaikki erasmus opiskelutoverimme. Lupasimme pitää yhteyttä ja toivotimme toisillemme hyvää jatkoa.
Kentälle saavuimme painavine laukkuinemme ja maksoimme ylimääräisistä laukuista. Olo oli aika huimaava silmät turvonneina edellisen illan itkemisestä ja järjettömän painavien laukkujen rahtaaminen veti viimeisetkin mehut. Simo oli kiltti matkan varrella ja raahasi Ellinkin 10kg painavaa täyteen ahdattua tietokonelaukkua, koska naisella loppui voimat kesken.
Suunnitelmissa on nauttia kesäisestä Suomesta, kouluttaa koirasta hovikelpoinen ja panostaa tulevaan kouluvuoteen, kenelle yritän valehdella?! Ensimmäinen tavoite tulee varmasti toteutetuksi, loput saattavat jäädä haaveeksi.
Palataan syssymmällä
<3 Elina
Suomi tuntuu hyvältä. Kotimaahan paluu shôkista, josta olen kuullut varoiteltavan, ei ole tietoakaan. Ehkä se iskee sitten vasta Juhannuksen tienoilla, kun makkara kiintiö ja pää on tullut täyteen.. On ollut upeaa päästä takaisin maatilan askareiden pariin, tai kuten parilla Tzekillä Hillheadissa oli tapana sanoa; ”back to the machine” (tarkoittaa paluuta Skoda tehtaalle).
Opiskelu Skotlanissa muutti varmasti meitä molempia ihmisinä ja kehitti maailman kuvaamme. Itse sain henkilökohtaisesti paljon suuruuden hulluja ideoita sekä visioita, miten lähteä kehittämään kotitilaani, sitten joskus kun sen aika koittaa eli ei nyt ihan vielä. Vaihtoaikana tapasimme mahtavia tyyppejä, joita toivon mukaan tapaamme vielä myöhemminkin. Niin, ja onhan sieltä aika moni uhannut tulla vierailemaan Suomessa. Toivotaan parasta! Kun tapaa ihmisiä eripuolilta maailmaa, kuten esimerkiksi aina Keniasta, Tampereelta tai vaikkapa Saksasta asti, on tästä ulkomaanverkostosta varmasti vielä korvaamaton apu tulevaisuudessa. Näin tiivistäen, olen ERITTÄIN tyytyväinen tehtyyn vaihtoon ja jos olisi enempi opintoja jäljellä, menisin ehdottomasti vaikka uudelleen.
Tänä kesänä on edessä erikoistumisharjoittelu MTT:en riveissä. Syksyllä palaillaan koulunpenkille ja eiköhän sitten ensi keväänä ala olla toivoa valmistumisesta? Mitäs hittoa sitten tehdään…jos vaikka Skotlantiin traktori kaupoille?
Aye, Caramba!
-Simo
Kiitokset kaikille mielenkiinnosta, jotka blogiamme ovat seuranneet. On ollut hauskaa kertoa tapahtumista Skotlannin ihmemaasta. Jos nyt joku opiskelija empii siellä jossain, että pitäisikö lähteä vaihto-opiskeluun vai ei, niin kannustamme ehdottomasti lähtemään! Se on once in the life time experience! Vaihtoon saa tällä hetkellä hyvät tuet ja kaikki muu onkin sitten järjestettävissä.
Kunhan lähtee perus Mustialaisen tavoin avoimin mielin ja hyvällä huumorilla varustettuna, niin pärjää varmasti pitkälle.
