Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Kasveja
Erikoiskasvit
Nurmirehut
Puistokasveja
Viljat
Yrttejä





Härkäpapu
(Vicia faba)
Palkokasvien typensidontakyky maaperään tekee niistä oivallisia esikasveja esim. vehnälle. Palkokasvit ja erityisesti härkäpapu ovat oivallisia valkuaiskasveja, härkäpavun valkuaisprosentti on 30 % ja herneen 23 %. Härkäpavun viljelyn lisäämisellä saataisiin parannettua valkuaisomavaraisuutta ja vähennettyä soijan tuontia ulkomailta.
 
Historia: Maailman viljelyskulttuurissa härkäpapu on yksi ensimmäisistä viljelyskasveista. Villinä se kasvaa Pohjois-Afrikassa ja Lounais-Aasiassa, viljeltynä sitä esiintyy lähes kaikilla mantereilla. Suomessa härkäpapu on vanha ravinto- ja rehukasvi ja sen viljely alkoi viimeistään 1600-luvulla. Härkäpapu on ollut perunan ja herneen tuloon saakka suosittu ravintokasvi. Tämän jälkeen kasvia on kasvatettu Suomessa käytännössä vain Etelä-Karjalan syrjäisimmillä seuduilla. 1980- ja 1990-luvuilla härkäpapua on jalostettu rehuntuotannon tarpeisiin sekä ruuantuotantoon.





 
Kumina (Carum carvi )
Kumina on kaksivuotinen mausteeksi viljeltävä hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Ensimmäisenä vuonna kumina kasvattaa lehtiruusukkeen ja pitkän porkkanamaisen juuren, jonka avulla se talvehtii. Toisena vuonna kumina kukkii ja antaa siemensadon. Kuminan aromi tulee sen siemenissä olevasta öljystä.
Siemeniä voidaan käyttää joko kokonaisina tai jauhettuna elintarvikkeiden kuten leipien, juustojen, makkaroiden ja juomien maustamiseen. Siemenistä voidaan myös tislata haihtuvia öljyjä hygieniatuotteiden kuten suuvesien ja hammastahnojen tuotantoa varten sekä lääketeollisuuden raaka-aineeksi.
Suomen viileä ja valoisa kasvukausi saa aikaan kuminaan vahvan aromin, jonka vuoksi suomalainen kumina onkin ollut suosittua myös ulkomailla. Vahva- ja hyväaromisen kuminan viljelijänä  Suomi onkin merkittävä kuminantuottaja Euroopassa ja koko maailmalla.
 
Historia: Ihmisasutuksen liepeiltä on löydetty kuminan jäänteitä, jotka ovat peräisin jo ajalta 3000 eKr. ja esimmäiset kirjalliset merkinnät kuminasta ovat Kaarle Suuren ajoilta. Suomessa kuminan viljely on alkanut 1970 – luvun lopulla Janakkalassa, kun Lasse Sampo on kylvänyt ensimmäiset kuminat Saksasta tuomistaan siemenistä.
Kuvia kuminasta

 

Rypsi
(Brassica rapa spp oleifera)

Rypsi on Suomen tärkein öljykasvi. Rypsi on ristikukkainen laji, joka on sukua muun muassa nauriille. Rypsin kukinnot ovat keltaisia ja sen hedelmiä kutsutaan liduiksi. Litujen sisässä kehittyy pieniä öljypitoisia siemeniä, jotka sisältävät noin 40% öljyä ja 20% valkuaista. Siemenet kerätään satona ja niistä puristettava öljy käytetään elintarvikkeisiin. Kun siemenistä puristetaan öljy, jää jäljelle vielä valkuaispitoinen rouhe, joka käytetään eläinten rehuna.
 
Historia:
Ensimmäiset tiedot rypsistä ovat peräisin Kiinasta ja Intiasta ajalta 2000 – 1500 eKr.  Euroopan ensimmäiset tiedot rypsistä ovat peräisin 1200 – luvulta. Noista ajoista aina 1800- luvulle rypsiöljyä tuotettiin Euroopassa lähinnä lamppuöljyksi.  Rypsiöljyn käyttö elintarvikkeeksi, sekä rouheen käyttö eläinten rehuksi alkoi yleistyä toisen maailmansodan jälkeen väestönkasvun myötä.  
Suomen ensimmäinen öljynpuristamo perustettiin 1950- luvun alussa Raisioon.  






Sokerijuurikas
(Beta vulgaris var. altissima)
Kaikki kasvit sisältävät sokeria. Kuitenkin vain sokerijuurikas ja sokeriruoko sisältävät niin paljon sokeria, että sitä kannattaa erottaa niistä teollisesti. Trooppisen ilmaston vaativasta sokeriruo’osta valmistetaan noin 70 % maailman ruokosokerista, loput valmistetaan sokerijuurikkaasta.
 
Historia:
Ensimmäisen kerran sokeria juurikkaasta uutti saksalainen kemisti Andreas Sigismund Marggraf vuonna 1747. Sokerin teollinen valmistus juurikkaasta alkoi vuonna 1812. Ensimmäisenä Suomessa sokerijuurikasta viljeli Johan Ulrik Sebastian Gripenberg Voipaalan kartanossa. Gripenberg tunnettiin muun muassa maatalouden kehittäjänä ja hän toimi myös Mustialan maanviljelyskoulun ensimmäisenä johtajana. Varsinaisesti sokerijuurikkaan viljely alkoi Suomessa kuitenkin vasta vuonna 1918.
 
Nykypäivä:
Nykyään Suomen ainoa sokeritehdas sijaitsee Säkylässä, joten suurin osa sokerijuurikasviljelyksistä sijaitsee Lounaissuomessa.

 



 
 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019