Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Kasveja
Erikoiskasvit
Nurmirehut
Puistokasveja
Viljat
Yrttejä


Kaura
Avena sativa
Kaura on itsepölytteinen, kasvutavaltaan heinämäinen, 40–100 cm korkeaksi kasvava kasvi. Kauran kukinto on iso röyhy. Suurin osa kaurasta kasvatetaan kotieläinten rehuksi. Kaurasta tehdään kuitenkin myös muun muassa jauhoja ja suurimoita ja sitä käytetään leipien, keksien, puurojen ja myslin valmistukseen.
Historiaa:
Ensimmäiset löydöt kauranviljelystä ajoittuvat ajalle 1000 eKr. Keski-Eurooppaan, jolloin sitä on alettu viljelemään lähinnä hevosten rehuksi. Suomen vanhimmat jyvälöydöt ovat 300- luvulta Salosta. Varsinainen viljely on kuitenkin luultavasti alkanut Itä-Suomesta ja yleistynyt vasta 1200-1300 –luvulta. Myös Suomessa kauraa viljeltiin aluksi vain lähinnä hevosten rehuksi.

Kuvia kaurasta




             
Ohra 
Hordeum vulgare
Ohra on tuulipölytteinen viljakasvi, jota käytetään pääasiassa rehuksi. Se on laajimmin viljelty viljalajimme. Ohran kukinto on tähkä ja ohran tunnistaa hyvin sen jyvien pitkistä vihneistä. Lajikkeet jaetaan tähkän muodon perusteella kaksi- ja monitahoisiin ohriin. Kaksitahoisen ohran tähkä on litteä ja monitahoisen ohran pyöreä. Noin 80 % viljellystä ohrasta käytetään rehuksi. Vajaa 20 % ohrasta päätyy mallasteollisuuteen ja sieltä oluen raaka-aineeksi tai entsyymimaltaaksi. Lisäksi ohrasta tehdään myös suurimoita.
 
             Historiaa:
Ohran viljely Pohjolassa alkoi 2000 eKr ja Turkissa jo 6000- 7000 eKr. Maailmanlaajuisesti ohra on vanhimpia viljeltyjä viljalajeja.
Suomessa ohra on ollut tärkein ruokavilja 1800-luvulle saakka, jolloin ruis on ottanut sen paikan.

Kuvia ohrasta

 

Ruis
Secale cereale
Ruis on ristisiittoinen ja tuulipölytteinen viljalaji, jonka kukinto on tähkä. Sen jyvissä olevat vihneet ovat melko lyhyet. Rukiin korsi on noin 130 - 150 cm pitkä ja ruis onkin suomalaisista viljalajeista pisin. Pitkän korren vuoksi se kuitenkin lakoutuu helposti. Ruis on toinen tärkeä leipäviljamme ja pääasiassa ruis käytetäänkin vain ihmisten ruuaksi. Runsaskuituisesta ja terveellisenä pidetystä rukiista valmistetaan muun muassa ruisleipää sekä mämmiä.

Historiaa: Suomessa rukiin viljely on alkanut viimeistään 500-luvulla eaa. Ennen vanhaan rukiinviljelyn tärkeä sivutuote oli jäykkä olki, jota käytettiin mm. riihien ja latojen kattamisaineena, karjanrehuna ja sänkyjen pehmikkeenä. Rukiin yksi tärkeistä ominaisuuksista oli myös se, että rukiista tehty leipä säilyy hyvin.






 
             
Vehnä
Triticum aestivum
Vehnä on tuulipölytteinen viljalaji, jonka kukinto on tähkä. Vehnä on maailman tärkein leipävilja ja riisin sekä maissin ohella yksi maailman eniten viljellyistä viljalajeista. Vehnänjyvistä voidaan tehdä runsaasti erilaisia jauhoja, leseitä, hiutaleita, suurimoita ja kuskusta. Vehnä soveltuu erityisen hyvin kaikkeen leipomiseen, sillä se sisältää gluteenia, eli sitkoproteiinia, joka saa aikaan taikinan kimmoisuuden ja venyvyyden. Leipäviljaksi kelpaamaton vehnäsadon osa voidaan käyttää rehuksi.
Vehnä on melko vaativa viljakasvi, jonka kasvukausi on pitkä. Vehnää viljellään lähinnä vain eteläisessä Suomessa ja parhaiten se menestyy hyvärakenteisilla kivennäismailla.
Historiaa:
Vehnän lähisukulaisia olevat, yksijyvävehnä ja emmervehnä, ovat maailman vanhimpia viljelyskasveja. Niiden villimuotoja kasvaa Lähi-idässä, josta ne on otettu viljelykseen jo noin 10000 vuotta sitten. Suomessa vanhimmat leipävehnän jyvälöydöt on tehty Salosta ja Paimiosta ja ne ajoittuvat 300- luvulle. Vehnän viljely on kuitenkin yleistynyt Suomessa vasta 1900- luvulla.









 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2019