Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2015:
Lokakuu
Elokuu
Kesäkuu
Toukokuu
Maaliskuu
Helmikuu

Vuosi 2014:
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu

Kaikki merkinnät

 Merkinnät, lokakuu 2014:

30.10.2014
Tapahtumia konehallilta
Näin välillä

Valmet 755 jarrujen työsylinterin vuotaminen johti alla olevaan tilanteeseen.














Työsylinterin vaihto ei onnistunutkaan helposti, vaan yksi pultti katkesi juuresta, joten jouduttiin tekemään hieman lisätyötä hytin irrotuksen muodossa. Onhan se mukavaa, kun opiskelijoilla on töitä.


PTO-Dynamometri

Opiskelijoilla on aina kinaa koneistaan. Olivat nämä sitten mopoja, kevareita, autoja tai traktoreita. Aina pitää päästä tekemään jonkinasteista ranking-listaa. Kuka on nopein? Kellä on eniten vääntöä tai hevosvoimia? No, tänään otettiin asioista selvää tieteellisesti. Laitettiin koneita testipenkkiin ja katsottiin pitääkö puheet sekä väitteet paikkaansa.












Seamk Tekniikan yksiköstä Hannu Ylinen kertoi testin tarkoituksesta ja toimintaperiaatteesta opiskelijoille. Testi penkin edessä seisoo koulutilan uusin ja kaunein; Valtra N142D.






























Dynamometriä pyöritetään traktorin ulosotolla nivelakselilla ja tietokone jarruttaa akselin pyörimisnopeutta sähköisillä jarruilla ohjelman mukaisesti. Näin saadaan vertailukelpoista dataa.

Opiskelijan traktori totuuspenkissä.









Traktoreiden testirivistöä.

10.10.2014
Moottori-kurssin harjoitukset, osa 4
Venttiilien säätö
Tällä kertaa säädimme VolvoBM-Valmet 755:n venttiilit. Moottorien venttiilien säätö tehdään, jotta venttiilien avautumine ja sulkeutuminen on tiivistä sekä oikea-aikaista. Muuten paineen ohivuoto aiheuttaa venttiilien palamista, tehon hävikkiä ja lopulta venttiilistön remontin.

Ensimmäiseksi poistetaan traktorista konepeitot ja puhdistetaan työalue pesemällä ja puhaltamalla puhtaaksi.
Tämän jälkeen puretaan lisää työtä estäviä kohteita, kuten venttiilikopan huohotinputki, ahtimen painepuolen putki ja lopulta venttiilin koppa.
Vasemmalla olevassa kuvassa pojat tutkivat moottorinkorjausohjetta ja yrittävät selvittää seuraavaa askelta. Tuotesijoittelu on tahatonta, mutta energiaa tarvitaan tulevaan työhön jokatapauksessa.






Kuvassa on huohotinputki poistettu venttiilinkopasta ja ahtimen painepuolen putki imusarjaan. Samalla on huolehdittu siitä, että ahtimeen ja imusarjaan ei pääse roskia tukkimalla avoimet aukot.
Venttiilin koppa on kiinni neljällä mutterilla, joissa on prikkojen alla kumitiivisteet. Kaikki tiivisteet on vaihdettava uusiin, kun kohteita avataan, sillä öljy muuten vuotaa ulos.














Vanhoissa koneissa jokaisella sylinterillä on kaksi venttiiliä; imu- ja pako, joiden liikettä ohjaa keinuvipu nokka-akselin pintaa seuraavan työntötangon avulla. Palautus tapahtuu jousivoimaisesti. Uusissa moottoreissa käytetään neliventtiilitekniikkaa, joilla kaasujen vaihtoa saadaan tehostettua paremmaksi.
Venttiilien säätö tapahtuu siten että, se aloitetaan ruiskusjärjestyksestä 1. sylinteristä. Tällöin moottoria pyöritetään käyntisuuntaansa kampiakselin päästä joko starttikehältä tai jakopäästä niin kauan, että neljännen sylinterin venttiilit vaihtavat (poisto sulkeutuu ja imu avautuu). Tällöin 1. sylinterin keinuviput eivät ole painotuksessa ja venttiilien välys voidaan lukea tulkilla. Oikea välys on tässä moottorissa 0,3 mm molemmilla venttiilillä. Huomioitavaa on, että venttiilien säädössä moottorin lämpötilalla on vaikutusta, joka johtuu metallien lämpölaajenemisesta. Valmetin moottori voidaan säätää joko kylmänä tai lämpimänä. Ensimmäiseksi tarkastetaan 1. sylinteristä keinuvivun ja venttiilin karan pään välinen etäisyys. Kun tulkkiin asetetaan oikea välys, niin tulkin liikkeistä voidaan päätellä seuraavaa; jos liike on helppoa, niin välys on liian suuri eli. Jos liike takertelee, niin välys on liian pieni. Säätöä varten pitää keinuvivun toisesta päästä avata lukkomutteri ja kiertää ruuvimensselillä välystä suuremmaksi tai pienemmäksi. Kannattaa huomata, että välys muuttuu, kun lukkomutteria kiristetään. Oikea välys on tiukka ja ahdistava, mutta ei takerru kiinni.
Kun venttiilit on 1. sylinterissä tarkastettu ja säädetty, niin sitten kierretään taas moottoria ja tarkastetaan sylinrterit seuraavassa järjestyksessä 1,2,4 ja 3. Venttiilit vaihtavat siis 4,3,1 ja 2.

Lopuksi
Kun venttiilit on kaikki menty läpi
, niin tarkasta säädöt varmuuden vuoksii pyörittämällä vielä kerran ympäri moottoria. Tämän jälkeen puhdista vivustot, venttiilin koppa ja tiivistyspinnat. Älä käytä puhdistukseen metallityökaluja, kuten puukkoa tai talttaa. Niiden kovametallipäät aiheuttavat pintoihin naarmuja, joista öljy vuotaa ohi. Jos mahdollista, niin käytä pehmeämpiä metalliharjoja, kuten messinkiharjoja ja polttoainetta puhdistukseen. Voi olla uuden tiivisteen lisäksi joudutaan käyttämään tiivisteliimaa, joka tekee pitävämmän tiivisteen yhdessä uuden tiivisteen kanssa kuin ilman sitä. Asenna venttiilin koppa paikoilleen ja kiristä kopan mutterit tasaisesti sekä varoen liika kiristystä. Tämän jälkeen irrotetut osat paikoilleen ja annetaan tiivisteaineen liimautua kiinni ohjeen mukainen aika. Sitten vasta kokeillaan.
Traktori annettiin olla vuorokauden ajamatta, jonka jälkeen moottori käynnistettiin. Hyvin kone näytti pelaavan. Ei vuotoja.
7.10.2014
Moottori-kurssin harjoitukset, osa3
Tausta

Huoltoon valikoitui Jonh Deere 6620 ja Valtra 865, jotka palvelevat koulutilan täysiverisinä koneina eri tehtävissä. Valtralla tehdään pienempiä kevyempiä töitä, kun suorituskyky on vaatimattomampi verrattuna järeämpään JD:hen.

Jonh Deere 6620

Traktoriin tehtiin täysi määräaikaishuolto, jossa vaihdettiin kaikki suodattimet ja öljyt niin moottori- kuin hydrauliikkapuolelle. Lisäksi vaihdettiin jäähdytysneste ja etu- sekä napa-akselin öljy.



















Pojat vaihtavat kuvassa JD:hen moottoriöljyä.

Vasemalla olevassa kuvassa vaihdetaan JD:hen moottoriöljysuodatinta (musta), joka sijaitsee Valtrasta poiketen moottorin oikealla puolella. Suodatinpatruunassa on sisällä kierteet, joten sen saa suodatin avaimella kiertymään auki.

Öljynsuodattimia saa muovi- ja metallikierteisinä, joista varsinkin muovikierteinen suodatin on hyvin tarkka kierteellelähdöstä. Metallikierteisen saa menemään huomattavasti helpommin. Tämän takia koululla suositaan metallikierteisiä suodattimia, vaikka muuta eroa niillä ei ole.










Oikealla olevassa kuvassa vaihdetaan Commom Rail-moottorin polttoainesuodattimia. Sähköisen siirtopumpun ansiosta moottori tekee ilmauksen itse, kun siirtää avaimen virta-asentoon. CR-moottoreissa polttoaineen paineet ovat niin suuria, että järjestelmän putkien avaaminen on ehdottomasti kielletty. Vanhoissa moottoreissa vain ruiskutuspumpulta ruiskutussuuttimille lähtevissä putkissa paineet ovat 200-400 bar, kun CR:ssä korkeapainepumpun jälkeisissä putkissa vallitsee 1000-2500 bar:n paine. Neste kykenee siis leikkaamaan vuotokohdissa.




Kuvassa on hytin sisäilman suodatin, joka on ollut yhden vuoden ajan käytössä. Kun rinnalle asettaa vertailuksi puhtaan suodattimen, niin ero likaisen ja puhtaan välillä korostuu melkoisesti. Muistettava on, että maatalouden ammattitauteihin kuuluu ns. pölykeuhko. Kannattaa siis suojata omakin terveys.






Valtra 865

Traktoriin tehtiin samanlainen vuosihuolto kuin JD:hen. Suurimpia ongelmia tuotti hydrauliikan painesuodattimen pitävyys, joka vuoti huollon jälkeen jonkin verran. Suodatin kuitenkin saatiin pitämään kun sinne lisättiin toinen puuttuvista tiiviste
istä ja kiristettiin.

Kuvassa on juuri moottoriöljy valumassa punaiseen astiaan. Valkoisena näkyvät ylempänä polttoaineensuodatin ja alempana moottoriöljyn suodatin, jotka vaihdettiin myös samalla kertaa. Tässä traktorissa on jakajapumppu ruiskutuspumppuna, joka rajoittaa enemmän viritysintoa kuin rivipumppu. Koulun koneet ovat kuitenkin kaikki peruskoneita, joiden tehoja ei ole nostettu polttoaineensyöttöä lisäämällä. Myöskään uudempien moottoreiden ohjausta ei ole ns. "lastutettu".


















Hydrauliikan painesuodatin on uudemmissa Valtroissa siirretty takaa (vertaa 05-sarja) rungon alle, oikealle puolelle. Muuten avaus tehdään samalla tavoin suurella kiintoavaimella tai hylsyllä. Kun suodattimen saa käteen, niin vanha suodatin laitetaan valumaan, tiivisteet heitetään öljyjätteen kerätykseen ja metallikuppi pestään polttoaineella puhtaaksi. Tämän jälkeen kuppia hieman kuivataan ja laitetaan uusi patruuna sisälle, jota painaa jousi ylöspäin kupista. Uudet tiivisteet laitetaan paikoilleen ja ne kostutetaan hydrauliikkaöljyllä. Lopuksi suodatinkuppi kierretään paikoilleen ja varmistutaan siitä, että tiivisteet menivät kunnolla. Onnistumisen kertoo se, että öljyvuotoa ei esiinny, kun traktori laitetaan käyntiin.













Vasemalla olevassa kuvassa on avataan hydrauliikkapumpun imusiivilän koteloa tarkistusta ja puhdistusta varten. Imusiivilä tehtävänä on suojata traktorin hydrauliikka pumppua suuremmilta roskilta, jotka aiheuttaisivat muuten isoa vahinkoa pumpulle.
Imusiivlä tarkistetaan ja puhdistetaan polttoaineella sekä puhalletaan ilmalla puhtaaksi. Jos nämä toimenpiteet eivät onnistu, niin tällöin siivilä vaihdetaan uuteen.
Siivilän sisällä on magneetteja, jotka keräävät metallilastut talteen. Myös ne pitää muistaa puhdistaa.

















Oikealla olevassa kuvassa lisätään etuakseliin vetopyörästön öljyä, kun vanha on pudotettu pois. Pumppukannu on kätevä tapa lisätä öljyä tasaisesti, kun samalla tarkkaillaan tarkistusaukkkoa. Öljyn pinta pitää olla tasaisella maalla tarkistusaukon alareunan tasolla. Ei vähempää, eikä enempää. Kannattaa myös tarkkailla tuleeko vanhan öljyn joukossa metallia, onko öljy vaahtoutunut tai muuten harmaata. Kaikki viittaavat mahdollisiin ongelmiin ja tulevaan kunnostus tarpeeseen.

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2021