Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 

Blogit

 
Etsi blogista:

Katso uusimmat

Vuosi 2015:
Marraskuu
Syyskuu
Maaliskuu

Vuosi 2014:
Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu

Vuosi 2013:
Marraskuu
Elokuu
Huhtikuu

Kaikki merkinnät

 Viisi viimeisintä merkintää:

23.11.2015
Antoisa opintomatka
 

Navetan olosuhteet ja siihen liittyviä huomioita opintomatkalta





Lehmän pitopaikka

  • Lypsylehmät asuvat navetassa. Navetta voi olla parsinavetta, jossa jokaiselle lehmälle on omat paikat, jossa ne syövät, lepäävät ja myös lypsetään. Pihattonavetassa puolestaan eläimet ovat vapaana ja liikkuvat vapaasti syömään ja lepäämään. Lypsyjärjestelmä määräytyy navettatyypin mukaan: parsinavetassa lehmät lypsetään putkilypsykoneella ja pihatossa lehmät käyvät lypsyllä joko lypsyasemalla tai lypsyrobotilla

  • Mustialan koulutilan naudat asuvat pihattonavetassa, jossa on Lely Astronaut-lypsyrobotti. Lypsylehmiä on n. 60 ja nuorkarjaa saman verran. Määrä on sopiva, jossa lypsetään paljon ja paljon lajityypillistä käyttäytymistä voi nähdä

  • Parsi on paikka, jossa lehmä lepää ja parsinavetassa lehmä myös seisoo siinä ja syö

  • Parren olosuhteet ovat tärkeät. Oikea mitoitus on mukavuuden ja terveyden kannalta tärkeää. Naudat pitävät pehmeästä ja kuivasta makuualustasta, joten kuivituksesta on huolehdittava. Parressa on parrenerottajat, joita on olemassa erimallisia. Kuivikkeeksi voi valita erilaisia vaihtoehtoja, esim. turve, puru, olki tms. Kuivitus voidaan tehdä käsin kottikärryä tai pienkuormaajaa hyödyntäen tai siihen on olemassa nykyään jo koneitakin. Esimerkiksi Mustialan koulutilan navetassa oli automaatti kuivikkeiden levitykseen

  • Karsinat ovat tyypillisesti vasikoiden ja poikivien lehmien käytössä. Karsinat voivat olla betonipohjaisia tai täyttöpohjakarsinoita, johon lisätään ajan saatossa kuiviketta tarpeen mukaan (esim. olkea ja turvetta. Tällaiset karsinat tyhjennetään kerran-pari vuodessa)

  • Opintoatkalla näimme pihaton, jossa oli “lantaparsiratkaisu”. Lehmien makuualusta koostui lannasta, turpeesta ja oljesta. Ratkaisua kehuttiin lehmille mieluisaksi, eikä haittaa utareterveydelle ollut havaittu

  • Oli myös pihatto, jossa kantavat lehmät olivat vinopohjaisessa tilassa, jolloin lantapatterilla oli tilaa kasvaa, ja lehmät saivat hyödyllistä lihastyötä kulkiessaan makuupaikan ja ruokintapöydän väliä


Vasikoiden hoito

  • Nuorkarjalla on navetassa omat tilat. Alle kuuden kuukauden ikäisten vasikoiden tulee olla ryhmäkarsinoissa. Vasikoiden hoitoon kuuluu ruokinta ikäkauden mukaan, rekisteröinti ja mahdollinen nupoutus. Hieho siemennetään ensimmäisen kerran noin 14-15 kuukauden iässä, jolloin se poikii ensimmäisen kerran noin kaksivuotiaana

  • Mustialassa vasikoille on oma osasto “Vasikkala”. Siellä vastasyntyneet ovat yksittäiskarsinoissa (poikkeuksena kaksoset) ja niitä ruokitaan iän mukaan ternimaidolla, maidolla/juomarehulla ja saatavilla on kokoajan myös heinää ja väkirehua sekä vettä. Yksittäiskarsinoista vasikat siirretään isoon ryhmäkarsinaan, jossa on juottoautomaatti. Lisäksi tarjolla säilörehua ja vettä. Vasikat asuvat Vasikkalassa, kunnes ovat tarpeeksi isoja pihaton puolelle. Vasikka on tarpeeksi iso, kun se ei enää tarvitse maitoa ravinnokseen, eikä mahdu karkailemaan pihaton rakenteiden läpi. Vasikoilla on yksittäiskarsinoissa olkea ja turvetta kuivikkeena ja pehmusteena sekä yhteiskarsinassa olki-turvepatja, joihin lisätään tarpeen tullen turvetta tai olkea


    Astutussonni kestokuivikepohjaisessa karsinassa

  • Retkellä näimme myös navetan, jossa oli käytössä imettäjälehmiä. Imettäjälehminä käytettiin lehmiä jotka eivät olleet hyödyllisiä maidontuotannossa. Esimerkiksi lehmiä, joilla oli antibiootin perusvaroaika mennyt umpeen, mutta luomuvaroaikaa jäljellä. Yhdellä imettäjälehmällä oli useampia vasikoita imetettävänään. Vasikat olivat imettäjillä kolmen päivän ikäisestä kolmen kuukauden ikään asti. Ensimmäiset päivät vasikka vietti oman emonsa kanssa

 

Hyvinvoinnin huolehtiminen:

  • Lehmien hyvinvointia seurataan koko ajan. Päivittäiset hoitotoimet, kuten ruokinta, puhdistustyöt sekä lypsy ovat osa hyvinvoinnista huolehtimista

  • Lypsylehmät yleensä siemennetään, jotta ne poikivat ja maidontuotanto alkaa. Siemennykseen käytetään valikoitujen ja parhaiden sonnien spermaa, jotta tuleva jälkeläinen olisi mahdollisimman hyvä ominaisuuksiltaan. Tärkeitä seikkoja ovat muun muassa: terveys, kestävyys, luonne ja maidontuotanto-ominaisuudet

  • Mustialan koulutilalla siemennyksen hoitaa karjamestari, koululla on oma typpipönttö ja valtaroduille käytetään Semexin siementä. Suomenkarjalle taas käytetään Faban siementä. Mustialassa oli myös kaksi sonnia, joista toista on tarkoitus käyttää huonosti tiinehtyvien hiehojen siemennykseen



 

Ruokinta ja rehut:

  • Nauta on märehtijä. Jotta eläin voi hyvin, on sille tarjottava lajityypillistä ruokaa. Lypsylehmien ruokinta suunnitellaan tarkasti, jotta voidaan taata niiden riittävä ravintoaineiden saanti. Perusrehuna on säilörehu, jota täydennetään erilaisilla energia- ja valkuaisrehuilla sekä kivennäisillä

  • Mustialan koulutilalla ruokinta koostuu erilaisista säilörehuista, joita on monenlaisia, koska koulutilalla tehdään myös kenttäkokeita eri viljelykasveista. Lisäksi rehustuksessa on kullekin eläinryhmälle tuotosvaiheeseen ja ikävaiheeseen sopivat lisukkeet. Käytännössä ruokinnan hoitaa Lely Vector -ruokintarobotti, johon ohjelmoidaan eri eläinryhmien ruokinnat ja kone ruokkii automaattisesti eläimet annetun ohjeen mukaan


    Itse Vector


    Koura, joka hakee rehujakeet "rehukeittiöstä"

  • Mustialan karja saa herkkuna panimosta sivutuotteena tulevaa mäskiä.


 

Tekniikka:

  • Navetoissa on vaihteleva määrä tekniikkaa. Yleensä tekniikkaa on ilmanvaihtoon ja lannanpoistoon liittyen sekä lypsykarjanavetoissa tietenkin myös lypsyyn liittyen. Ruokinnassa on yleensä myös jonkinlaista tekniikkaa, esimerkiksi väkirehunjakolaite. Yleensä mitä uudempi navetta on, sitä enemmän on myös tekniikkaa, koska se helpottaa työtä. Tekniikkaa voi olla esimerkiksi kiimanseurantaan

  • Mustialan koulutilan navetassa oli  lypsyrobotti. Sen toimintaa seurataan esim. ohjauspaneelista taikka toimiston tietokoneelta, josta seurataan lypsyrobotin toimintaa esim, maidonrvirtauksia, lypsyviiveitä (eli lehmiä jotka eivät olleet käyneet lypsyllä), väkirehun kulutusta sekä kuinka monesti lehmät ovat käyneet robotilla. Parsipuolella oli puuhapete eli automaattisesti kulkeva pieni kone, joka puhdistaa ritiläpalkit lannasta (varmistaa lannan kulkeutumisen ritilän läpi). Kuivitus tapahtui automaattisesti katonrajassa kiskoilla kulkevalla vaunulla

 

 

Lehmien lypsäminen:

  • Runsaasti maitoa tuottavat lypsylehmät täytyy lypsää eläinsuojelulain mukaan vähintään kaksi kertaa päivässä. Lypsy voi tapahtua kannukoneella, putkilypsykoneella, lypsyasemalla tai lypsyrobotilla

  • Mustialassa lypsy suoritettiin Lelyn astronaut lypsyrobotilla, jossa on eläinten vapaakierto. Vapaassa kierrossa ei ole erillistä erottelu tilaa/erottelu porttia, kuten ohjatussa kierrossa, jossa lehmän täytyy kulkea robotin läpi että pääsee ruokintapöydälle syömään

  • Väkirehu toimii houkutusrehuna, jotta lehmät tulisivat mielellään lypsylle. Robotti tunnistaa lehmät pannassa olevasta transponderista, ja robotti saa sitä kautta lehmän tiedot tietokoneen muistista. Ensin lypsyrobotin harjakset harjaa lehmän vetimet puhtaiksi. Sen jälkeen robotti kiinnittää lypsimet ja desinfioi pesuharjat jokaisen lehmän jälkeen. Harjat vaihdetaan kerran vuorokaudessa. Likaiset harjat huuhdellaan ja laitetaan vircon liuokseen päiväksi.Ennen kuin maito menee tankkiin robotti päättelee onko soveltuvaa elintarvikkeeksi eli onko maito tankkikelpoista vai ei. Jos maito ei kelpaa tankkiin (liikaa soluja) tai jos maito on esim. ternimaitoa, antibioottimaitoa yms. (tieto on ohjelmoitu koneelle), robotti pumppaa sen erillisiin astioihin, joista esim. antibioottimaito kaadetaan viemäriin ja solumaito annetaan vasikoille. Lypsyn jälkeen robotti vielä suihkuttaa vedinkastoa vetimiin ja lehmä pääsee pois robotista. Siiviläsukka vaihdetaan kolme kertaa vuorokaudessa. Siiviläsukka eli maidonsuodatin on ikäänkuin siivilä, jonka läpi virratessa maidosta puhdistuu mahdolliset irtoroskat, jotka ovat menneet maidon mukana maitoputkistoon, esim. utareen pinnalta

  • Mustialan navetassa on lypsyrobotin lisäksi lypsyasema. Osa lehmistä, joita robotti ei lypsä, lypsetään SAC merkkisessä kolmen lypsypaikan kalanruotoasemalla kahdesti päivässä. Syynä siihen on mm. vedinten väärä sijainti esim. liian lähellä toisiaan, utarerakenne on huono, lehmä on liian pieni robotille (kyyttö, lapinlehmä) tai lehmä on vasta poikinut ja lypsää vielä ternimaitoa (siirrettiin myöhemmin robotille)


 


Ulkoilu ja laiduntaminen:

  • Ulkoilu ja laiduntaminen olisi hyväksi nautojen hyvinvoinnille, laiduntaminen on lajityypillistä. Myös talviaikainen jaloittelu olisi hyväksi, varsinkin parsinavetan asukeille.

  • Jos laiduntaminen ei ole mahdollista esim. tilanpuutteen takia, karjalle voi rakentaa jaloittelutarhan. Siellä eläimet pääsevät jaloittelemaan vapaassa tilassa ja kiinteällä pohjalla.

  • Mustialan lehmät pääsevät omaan ulkoilutarhaan kesästä syksyyn. Myös hiehot pääsevät omalla vuorollaan ulkoilutarhaan



             

 

Navetan puhtaanapito: 

  • Sekä aamu- että iltanavetan aikana parsista puhdistetaan ulosteet ja kosteat turpeet käsityönä lantakäytävälle. Lantakäytävän puhdistuksesta huolehtii “puuhapete” oman aikataulunsa mukaan. Parret kuivitetaan turpeella tarpeen mukaan, yleensä kerran päivässä

  • SAC-lypsyaseman lattiat pestään harjalla ja juoksevalla vedellä ja lypsimet huuhdotaan, jonka jälkeen ne laitetaan pesutelineisiin, jossa kone hoitaa tarkemman pesemisen

  • Puuhapete pestään tarvittaessa

  • Lypsyrobotin käsi ja tilan lattia, jossa robotti on pestään kerran päivässä perusteellisesti harjan ja pesuaineen kanssa. Muutoin huuhdellaan tarvittaessa

  • Myös muut tilat on pestävä tarvittaessa, muun muassa maitohuone, nuorkarjan tilat, sosiaalitilat ym.


    Raportin opintomatkastaan kirjoittivat tuotantoeläinopiskelijat


12.11.2015
1 kommentti kommentoi

Terveydenhuoltokäynti
12.11.2015 Seppälän koulutilan navetta: Koulun navetassa kello 9 aloitettiin terveydenhuoltokäynti, navetan terveydenhuollon asiantuntija Reetta Lehtisen kanssa pyörittiin ympäri navettaa. Puhuttiin paljon naudan ruokinnasta. Vasikoilla oli ruokinta tehty hyvin ja se sopi hyvin niille, koska nämä nuoremmat eivät syö paljon kuitupitoisempaa evästä. Lypsylehmillä voisi pikkuisen parantaa hivenaineiden suhteen, ja rehu on aika kuitupitoista. Ummessa olijoilla oli pikkuisen lihavuutta, yksi lehmä on myös liikalihava, jolloin sillä myöhemmin voi ilmetä poikimahalvausta. Seppälässä vasikka siirretään vähän yli 2kk ikäisenä toisten joukkoon ja samalla loppuu maidon antaminen. Suositusten mukaan vasikan vieroittaminen maidosta pitäisi kokeilla niin, että kun vasikka siirretään vanhempien joukkoon, maitoa annettaisiin harvemmin. Myöhemmin vasikka alkaisi juomaan vettä. Vedinpolkemia oli tapahtunut paljon lehmille, joista kolme lehmää oli lopetettu polkeman takia. Siemennys-ja poikimaikä ovat aikaistuneet. Jos myöhemmin aletaan siementää, ei tule kunnolla tiineeksi. Ennen kuin lopetettiin, neuvoja näytti lapun, jossa arvioitiin navetan yleisimpiä asioita asteikolla 1-3. Numero 3 tarkoittaisi sitä, että asia pitäisi parantaa heti, numero 1 on paras. Seppälässä oli kaikki asiat hyvin. Sitten puhuttiin tarttuvista taudeista. Salmonella ei ole niin haitallinen kuin luulin. Jos sitä löytyisi, pitäisi olla tarkkana, että ei myy taudin kantajia eteenpäin. Seppälässä ei ollut salmonellaa. Jenna Meriläinen MTE14A
23.9.2015
Vasikkaralli
Olemme aloittaneet navetassa hommat pari päivää sitten ja tänään pääsimme tositoimiin. Kävimme hakemassa vasikat kesälaitumelta navettaan. Teimme kujan vasikoille navettaan ja se sujui paremmin kuin ajattelimme. Laitoimme karsinat kuntoon ja vasikat oikeisiin karsinoihin. Pääsimme myös rapsuttelemaan lehmiä ja vasikoita.
MTE15c Karhukopla
28.3.2015
Pohdintoja kyyttöjen tulevaisuudesta.

Tunnilla pohdimme kyyttöjen tulevaisuutta.

A. Mitä uhkakuvia kyyttörodulla on

 

1. Sukupuuttoon kuoleminen.

2. Sukujen pieni määrä voi aiheuttaa sisäsiittoisuutta.

3. Myös kulkutaudit voivat uhata kyyttöjen tulevaisuutta.

4. Pahin uhkakuva on että kyyttöjä on vain museossa.

5. Pienistä kyyttövauvoista on myös huoli että heitä syntyy vain yhtä sukupuolta.

 

B. Pohdimme ryhmässä miten voisimme edesauttaa kyyttöjen selviytymistä ja menestystä tulevaisuudessa.

 

Mielessämme mm. kävi että voisimme:

1.Lisätä kyyttörotu tietoisuutta, sen ainutlaatuisuutta sekä harvinaisuutta niistä ei niin paljon tietävien korviin.

2.Valtio voisi myös lisätä kyyttöjen pidon tukia näin säilyttäen ja turvaten kyyttöjen tulevaisuuden.

3.Myös Europan Unionin sekä suomalaisten tulisi ajatella Suomen tilannetta, jottei tiloja pakotettaisi suurtuottaja suurtilallisuuteen ja tilalliset voisivat elää myös kyyttöjen pidolla.

4. Kyytöissä voisi olla erikoistuotteiden mahdollisuus mm. kyytön liha on maukasta ja maito on ominaisuuksiltaan erinomaista. Myös kyyttö on myös erikoinen väritykseltään ja voi miellyttää silmää myös sisustus esineenä esim. kyytöntaljamattona.

5. Kyyttöjä voisi hyödyntää myös vientituotteena, sillä onhan se meidän suomalaisten erikoinen alkuperäinen nautarotu











Kuvat: Iida Kotikangas ja Mirva Väisänen MTE13
Teksti: Roni, Topi, Antti, Ville-Antti MT13
Atte ja Arttu MT14, Vilma MTE12
10.11.2014
Lehmien karvaaminen + kissat
Maanantai aamu alkoi lehmien karvaamisella ja vasikoiden harjaamisella







Osa porukasta houkutteli arkoja hiehoja  jotka ovat olleet kesän laitumella ja joille ei saa päitsiä päähän (vielä)


Ja Elmeri on saanut kaksi veikeää kattia kaverikseen





Riina, Jenna ja Patrik MTE14

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2021