Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Maataloushistoria
Hahkialankoetila
Vanhaa Mustialaa: Entisten mustialalaisten haastattelu
Talonpojasta- maaseutuyrittäjäksi
Puimakone. Janne Mäki
Riihi_Maria Sihvola
Aurojen historia J-P Ollari
Mustialan koneet 2014 - muutokset vuoteen 1930 verrattuna
Kanatalouden historia
Pellava_ Anna Suppola
Vetojuhtana härkä
Luomutuotannon historia.
Lammastalous
Nautojen ruokinta - appeesta seosrehuun
Heinänteko
Pellon perustyöt
Karjanjalostus-Sonni osuuskunnista Viking Geneticsiin
Maatalouspolitiikan historia isojaosta EU-politiikkaan
Hevoskulttuurin muutos
Lannasta lannoitteisiin
Naudan ruokinta ja hoito
Kasvinviljelyn kehittymisen suuret linjat
Heinänviljelystä nurmirehutuotantoon
Viljan korjuu,käsittely ja varastointi
Maidon käsittely
muokkausvälineet
Mustialan lypsykarja 1880-1930 -luvuilla
Metsästyksen historia
Maatila-_ja_sikalarakennukset
Hannulan kartanon navetta
Talouspuutarhan viljelysuunnitelma
Mustialan koneet
Kiertoviljely
Navettarakennusten historiaa
Päärakennus ja sauna
maataloushistoria_2010
Kaski
Laidun
AIV
Sika
Pellava


Historiaa entisten mustialaisten kertomana


Haastattelimme entisiä Mustialan opiskelijoita Martti Puraa ja Martti Rekolaa sekä entistä taloudenhoitajaa Martta Repoa. Martti Pura opiskeli Mustialassa vuosina 1971–1973 agrologiksi. Martti Rekola opiskeli vuosina 1964–1966 agrologiksi ja valmistumisen jälkeen oli koneopettajana Mustialassa 20 vuotta. Martta Repo toimi taloudenhoitajana vuodesta 1961.

 

Agrologikoulutus kesti siihen aikaan 2,5 vuotta. Kaikki agrologiopiskelijat opiskelivat samoja aineita, joihin kuului paljon käytännön opetusta. Silloin oli itsestään selvää, että jo kouluun tullessa osattiin maataloustyöt. Kouluun ei päässyt, ellei niitä osannut. Luokkakoko oli noin 40 oppilasta ja luennot kestivät klo 8-16. Tunneilla ei keskusteltu opettajien kanssa, joten opiskelu oli passiivista.




 

Opiskelijat asuivat Mustialassa, eikä kotiin lähdetty ilman lupaa. Huvielämä oli aktiivista ja joka ilta oli jotain yhteistä toimintaa. Oppilaat olivat pääasiassa poikia, mutta tyttöjä tuli välillä tansseihin, joita järjestettiin kerran tai kaksi viikossa.


 

Aika tekee agrologin, instituutti tekee miehen”. Instituutti oli käytöskoulu, jossa opetettiin hyviä käytöstapoja, muun muassa ovien avaamista, miten kirjaa kuuluu pidetään kädessä jne. Sisäoppilaitoksessa oli kova kuri. Toisen vuosikurssin opiskelijoita kutsuttiin vanhoiksi herroiksi ja koulun vanhimpia olonoomeiksi. Nuorempien vuosikurssilaisten huoneiden siisteyttä tarkkailtiin ja ensimmäisen vuosikurssin piti muun muassa pitää lentopallokenttä aurattuna talvisin, jos vanhat herrat mahdollisesti halusivat mennä välitunnilla pelaamaan. Oppilaat vastasivat yleisestä siisteydestä, esimerkiksi kaikki pihatyöt tehtiin opiskelijavoimin. Nurmikoilla ei kävelty, ja jalkakäytävien reunat olivat siistiäkin siistimmät.


 

Moni asia on Mustialassa muuttunut verrattuna entiseen, ja nyt tarvitsisikin saada Mustialan henki säilymään jollakin nykyaikaisella tavalla. Se on haaste, mutta se, että sai kuulla elävää historiaa, auttaa haasteen toteuttamisessa.



Juho Halla, Milja Korjus, Maiju Karhula, Susanna Heikkinen, Tiia Ketola, Hanna Taina & Heidi Jääskeläinen
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2018