Tila
Toiminnot
Raportointi
Ohjemappi
Analyysit
Valokuvat
Videot
Blogit
Karttaan

 
Maataloushistoria
Hahkialankoetila
Vanhaa Mustialaa: Entisten mustialalaisten haastattelu
Talonpojasta- maaseutuyrittäjäksi
Puimakone. Janne Mäki
Riihi_Maria Sihvola
Aurojen historia J-P Ollari
Mustialan koneet 2014 - muutokset vuoteen 1930 verrattuna
Kanatalouden historia
Pellava_ Anna Suppola
Vetojuhtana härkä
Luomutuotannon historia.
Lammastalous
Nautojen ruokinta - appeesta seosrehuun
Heinänteko
Pellon perustyöt
Karjanjalostus-Sonni osuuskunnista Viking Geneticsiin
Maatalouspolitiikan historia isojaosta EU-politiikkaan
Hevoskulttuurin muutos
Lannasta lannoitteisiin
Naudan ruokinta ja hoito
Kasvinviljelyn kehittymisen suuret linjat
Heinänviljelystä nurmirehutuotantoon
Viljan korjuu,käsittely ja varastointi
Maidon käsittely
muokkausvälineet
Mustialan lypsykarja 1880-1930 -luvuilla
Metsästyksen historia
Maatila-_ja_sikalarakennukset
Hannulan kartanon navetta
Talouspuutarhan viljelysuunnitelma
Mustialan koneet
Kiertoviljely
Navettarakennusten historiaa
Päärakennus ja sauna
maataloushistoria_2010
Kaski
Laidun
AIV
Sika
Pellava
Riihi

Riihi on hirrestä salvomalla rakennettu rakennus, joka on eristetty tilkitsemällä. Riihet rakennettiin usein hieman erilleen muista rakennuksista palovaaran vuoksi. Riihen lattia oli joko lankkulattia, tasainen kallio tai savilattia. Riihessä kuivattiin ja puitiin viljaa. Riihessä oli lämmittävä uuni tai vanhemmissa riihissä kiuas, jolla taattiin viljan kuivuminen.   Viljaa kuivattiin parsille pystytettyinä eli ahdettuina lyhteinä ja puitiin lattialla lyömällä varstaan avulla jyvät irti tähkistä. Toisinaan jyvät irrotettiin polkemalla.  Riihiä käytettiin satunnaisesti pellavan tai hampun kuivattamiseen. Toisinaan riihessä savustettiin myös lihaa.
Riihen kaltaisia rakennuksia on ollut eri muodoissa koko Pohjois-Euroopassa, mutta riihi on tyypillinen useille suomalais-ugrilaisille ja slaavilaisille kansoille. Riihiä on tavattu myös muilla Skandinaviasta aina Länsi-Siperiaan asti. Riihien rakenne kehittyi eri puolilla Suomea hieman erilaisiksi. Riihistä rakennettiin yksi- tai useampihuoneisia. Riihien rakenne kehittyi eri puolilla Suomea hieman erilaisiksi. Suomeen kehittyi itäsuomalainen riihi, läntinen luuvariihi ja kiukkuririihi.
Riihitys aloitettiin riihen ahtamisella. Täyttäjä istui parsien päällä ja antelija nosti lyhteitä käsin tai anteluspuulla parrelle.  Lyhteet asetettiin pystyyn, niin etteivät ne painaneet toisiaan.  Riihen lämmittämiseen kului aikaa ja työtä. Lämpötilan piti olla juuri sopiva, että vältyttäisiin tulipaloilta, mutta viljan itävyys säilyisi. Riihen lämmittämiseen kului kolmesta neljään vuorokautta. Kuivaamisen jälkeen lyhteet otettiin alas parsilta ja lyötiin seinää vasten, eli ravattiin, jotta osa jyvistä saatiin irtoamaan. Ravaamisen jälkeen lyhteet levitettiin lattialle, jossa tapahtui puinti varstojen avulla. Puinnin jälkeen oljet kerättiin pois ja heitettiin ulos sidottavaksi. Puitu riiho kasattiin kokoon ja jäljelle jääneestä riihosta eroteltiin isoimmat roskat välpällä. Vilja lajiteltiin viskaamalla viljaa lattialla kohti seinää tai nurkkaa. Viljaa voitiin tämän jälkeen putsata vielä pohtimella  tuulessa, joilloin roskat erottuivat pois ja kivet seuloontuivat pinnalle.
Itäsuomalainen riihi
Itäsuomalaista riiheä tavattiin Suomen itä- ja pohjoisosissa. Riihi oli korkea ja kapea yksihuoneinen rakennus. Joissakin riihissä oli ruumenhuone lisärakennuksena sivuseinällä.  Riihessä oli vain yksi kiuashuone, jossa suoritettiin sekä viljan kuivatus että puinti.
Riihen kiuas oli umpinainen kivestä ja savesta muurattu uuni.  Riihen poikki kulki seinästä seinään kaksi kannatinortta parsia varten sekä ahdinlauta, jolla ahtaja seisoi riihtä täyttäessä. Lyhteet nostettiin parsille puu- tau rautapiikkisillä elohangoilla riihen lämmityksen ajaksi. Lyhteet aseteltiin riihen parsille vieretysten siten että tähkäpäät osoittivat ylöspäin. Kiuasta lämmitettiin päivästä pariin päivään, jonka jälkeen vilja oli valmista puitavaksi.
 
 
Läntinen luuvariihi

Luuvariihi on todennäköisesti Ruotsista Suomeen ajautunut riihirakennusmalli, joka on keskiajan lopulla tullut tunnetuksi maan lounaisosissa ja 1500-1600-luvulla myös läntisessä sisämaassa. Vasta 1800-luvun alkupuolella rakennettiin luuvariihiä myös Keski-Pohjanmaalle. Luuvariihialueen itäraja kulki 1800-luvun lopulla Oulusta Kotkaan.
Lännessä riihirivi muodostui riihestä, luuvasta eli puintihuoneesta ja olkiladosta. Rakenteesta tavattiin myös erilaisia muita variaatioita, kuten suurissa taloissa oli tapana rakentaa riihi-luuva-riihi yhdistelmä, jolloin olkilato sijaitsi riihirivin takaseinällä. Ahvenanmaalla puolestaan tavattiin vain riihi ja luuva yhdistelmiä.
Kuivatuksen ja puinnin erottaminen omiin huoneisiinsa helpotti viljasadon käsittelyä, koska osa sato voitiin kuivattaa samanaikaisesti kun toista osaa jo puitiin. Riihitys oli tehokkaampaa läntisessä riihimallissa kuin itäisessä.
Kuivattaminen tapahtui kiuashuoneessa ja puinti viereisessä luuvassa. Kiuas oli avoinainen, jota ympäröivät suojana solkipuut. Paloturvallisuuden lisäämiseksi parsille oli lyhteiden putoamista estämään rakennettu suojahäkki. Riihi oli matalampi ja leveämpi kuin itäinen riihi. Riihessä oli kolme kannatinkortta parsia varten ja lyhteet ylettyi ojentamaan ahtajalle lattialta.
 
Kiukkuririihi
 
Kiukkuririihi kehittyi todennäköisesti 1500-luvulla luuvariihen varhaisen ydinalueen rajoille. Kiukkuririihi on lounaissuomalainen riihityyppi. Riihessä uuni sijaitsi muusta riihestä väliseinällä erotetusta osassa tai riihen kylkiäisenä. Kiukkuririiheä vastaavia riihityyppejä tavataan Tornionjokilaakson eteläosassa ja Ruotsin puolella.
 
 
Maria Sihvola
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Riihi  6.3.2014 
 

Virtuaalikylä | Uudenlainen oppimisympäristö | 2018