Eettinen hoito
Lajinmukainen hoito
Tilavierailut
Haastattelut
Valokuva-albumi
Videot
Blogit
 

Luomutuotanto ja hyvinvointi

Lomittaja paljon vartijana

Luomu lisää hyvinvointia nyt ja tulevaisuudessa

Luomuliiton asiantuntijalla Mikko Rahtolalle on vahva usko luonnonmukaisen tuotannon tulevaisuuteen Suomessa. 15 vuoden työura luonnonmukaisen tuotannon neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä ei ole sammuttanut intoa luomutuotannon puolesta puhumiseen. ”Luomutuotanto on tulevaisuuden ala, sillä luonnonmukaisessa tuotannossa yhdistyy tuotantoeläinten eettinen hoito, ympäristön huomioon ottava tapa tuottaa ruokaa sekä oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä viljelijälle” Mikko Rahtola kuvaa omaa näkemystään luomutuotannosta.

Luomu on lyhenne sanoista LUOnnonMUkainen tuotanto. ”Tuotantotavassa on ajatuksena jäljitellä luonnon omia prosesseja viljelyssä, huolehtia ravinteiden kierrätyksestä, luonnon monimuotoisuudesta, eläinten hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisesta korvauksesta tehdystä työstä” Rahtola selittää. Kotieläintuotannossa  luomutuotanto tarkoittaa, että eläimille tarjotaan tavanomaista tuotantoa  paremmat mahdollisuudet käyttäytyä lajille tyypillisesti *. Tämä toteutetaan esimerkiksi tarjoamalla eläimille tilavammat olosuhteet. Lisäksi eläimet mm. pääsevät laitumelle tai ulkotarhaan läpi vuoden. Niillä on myös sisällä liikkumamahdollisuus eli lehmät ovat pihatoissa ja kanat lattiakanaloissa. Lisäksi eläinten rehut on tuotettu luonnonmukaisesti lannoittamalla maata karjanlannalla ja typensitojakasvien avulla.

Tällä hetkellä Suomessa myydystä ruuasta 1% on luonnonmukaisesti tuotettua, mutta esimerkiksi Tanskassa jo 7% ostetusta ruuasta on luomua. Kananmunissa luomun osuus onkin jo 7 %. Mikko Rahtola uskookin, että luomun kysyntä tulee kasvamaan voimakkaasti myös Suomessa. ”Luomulle on olemassa EU:ssa omat säännöt ja tuotanto-ohjeet. Luomun ostaja siis tietää, miten tuotettua ruokaa ostaa ja nykyään tämä on yhä tärkeämpi arvo kuluttajille eli ruuan ostajille”.

Tulevaisuuden luomutuotantoa Rahtola on joutunut miettimään viimeaikoina paljon, sillä Maa- ja Metsätalousministeriö tilasi vuonna 2010 Luomuliitolta selvityksen luomutuotannon tulevaisuudesta, jonka valmistelusta Rahtola vastasi. ”Tällä hetkellä Suomessa on suhteellisen paljon luomupeltoa, mutta suuri osa luomuna tuotetuista rehuista on tähän asti mennyt tavanomaisille kotieläimille” Rahtola kertoo.  Meijerit ja teurastamot eivät ole olleet kovin kiinnostuneita kehittämään luomutuotteiden jalostusta, koska luomutilat ovat hajallaan ja kysyntä on vielä melko vähäistä. Kuitenkin esimerkiksi luomuna tuotettujen kananmunien hyvä kysyntä (yli 7 % Suomessa tuotetuista munista) on pitkälti juuri eläinten hyvinvointiasioiden seurausta. ”Kuluttajat ovat nähneet, että luomumunia ostamalla voi todellakin vaikuttaa tuotantoeläinten oloihin. Jos kuluttajat eli ruuan ostajat saadaan ymmärtämään luomun ja tavanomaisen tuotannon eroja ja ostovalintojen vaikutuksia eläinten hyvinvointiin,  tulee luomun kysyntä lisääntymään merkittävästi myös liha- ja maitotuotteissa” Rahtola uskoo. Tämä kuitenkin edellyttää, että tuotteille on kysyntää ja kaupoista löytää luomuvaihtoehto tavanomaisen rinnalta.

* [Luonnonmukaisen tuotannon vaatimukset eläinten hyvinvoinnille ovat korkeammat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tavanomaista tuotantoa harjoittavat tilat eivät voisi tarjota eläimille esim. tilavampia karsinoita, luomurehuja tai parempia liikuntamahdollisuuksia]

Tehtävät:

1. Selvitä, kuinka luonnonmukainen tuotanto eroaa valitsemasi tuotantoeläinlajin kohdalla tavanomaisesta tuotannosta. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/agronet/luomu/kotielaintuotanto
 

2. Mikä on hiilijalanjälki? Testaa oman hiilijalanjälkesi suuruus ja pohtikaa ryhmässä, kuinka voisitte pienentää omaa hiilijalanjälkeänne. Pohtikaa yhdessä opettajan kanssa, kuinka erilaisilla ruokavalinnoilla ja kuluttajina voitte vaikuttaa hiilijalanjälkenne kokoon.

3. (Kotitehtävä) Käy kaupassa ja etsi sieltä yksi (1) luomutuote, jonka tunnistat leppäkerttu-merkistä. Vertaa hintaa tavalliseen kotimaiseen tuotteeseen sekä ulkomailla tuotettuun tavalliseen tuotteeseen, mikäli kaupasta löytyy molempia. Miettikää yhdessä hintaeroja ja pohtikaa, mistä ne johtuvat.