Eettinen hoito
Lajinmukainen hoito
Tilavierailut
Haastattelut
Valokuva-albumi
Videot
Blogit
 

Kumpulan tila (lypsykarja)

Putkisalon tila (lammastalous)

 

Hyvinvointi syntyy pienistä asioista
- Kumpulan tilalla lypsylehmät voivat hyvin kun isäntäväki voi hyvin

Sinikka ja Timo Tikkasen maatilalla Sotkamon Pohjavaaralla käy vilske. 5-vuotias Kalle-poika odottaa ulkona koulusta kotiin isosiskojaan Mia-Emiliaa (7) ja Tia-Mariaa (9) samalla kun äiti Sinikka kiertää navetalla päivätarkastuksella. 33 lehmän lypsykarjan hoitaminen pitääkin emännän kiireisenä, sillä Timon päivät kuluvat metsäkoneurakoinnissa.

Pariskunta teki sukupolvenvaihdoksen Sinikan kotitilalla vuonna 1999, jonka jälkeen tilaa on kehitetty voimakkaasti.  Ensin rakennettiin uusi pihattonavetta ja pikkuhiljaa koneurakointi laajeni metsäkoneisiin. Tilalla mietittiin ensin sairaanhoitajaksi opiskelleen Sinikan työskentelyä tilan ulkopuolella, mutta lopulta karjanhoito jäi Sinikan työksi ja Timo siirtyi ensin vieraalle metsäkoneenkuljettajaksi ja hankki sitten oman ajoketjun. ”Työtä kyllä riittäisi tilalla kahdelle, mutta työt haluttiin suunnitella alusta asti sellaisiksi, että niistä selviää tarvittaessa yksin. Näin laajennuspaineita ei tule kovin helposti, jos maidon hinta jatkossa laskee” pohtii emäntä tehtyjä ratkaisuja.

Hyvinvointiin panostetaan

Eläinten hyvinvointiin tilalla on panostettu alusta asti. Pihatossa eläimille on varattu tarpeeksi tilaa, lehmillä ja hiehoilla on parsipedit ja eläimet saavat laiduntaa koko kesäkauden. Tavoitteena on myös kokeilla talvijaloittelua, joka pitää lehmien sorkat paremmassa kunnossa talvikauden. Tilalle on myös haettu eläinten hyvinvointitukea, jota Tikkaset pitävät hyvänä houkuttimena kehittää eläinten elinolosuhteita. Sinikka Tikkanen ei kuitenkaan usko eläinten hyvinvoinnin parantuvan pelkästään maataloustukien avulla. ”Eläinten hyvinvointi koostuu mielestäni monesta asiasta: navetan olosuhteista, ruuasta, juomavedestä, jalostuksesta sekä hoitajan asenteesta” Tikkanen pohtii.

Emännän mielestä hoitajan merkitystä eläimen hyvän elämän takaajana ei voi liioitella. Hänen mielestään hyvä hoitaja ajattelee ennen kuin toimii ja käyttäytyy navetassa rauhallisesti ja johdonmukaisesti. ”Lehmä on viisas eläin, joka vastaa välittömästi käsittelyyn luontaisella tavallaan: stressaantuu sekä pelästyy huutamista, huitomista ja arvaamatonta käytöstä. Sen sijaan johdonmukainen, lempeä ja päättäväinen käsittely herättää luottamusta, johon lehmä vastaa rauhallisella ja ennakoitavalla käytöksellä.” Tikkanen pohtii. ”Lehmien hyvä kohtelu hyödyttää siis kaikkia, metsä vastaa niin kuin sinne huutaa” jatkaa emäntä.

Eläinten hyvinvointia Kumpulan tilalla seurataan useammalla tavalla: tarkkailemalla eläintä ja sen ympäristöä sekä tuotoslukuja. Sinikka Tikkasen mukaan lehmien tuotoksen ja syöntimäärän seuraaminen kertovat, onko eläin kunnossa. Samoin esimerkiksi solumäärä ja lannan ulkonäkö kertovat, onko eläin terve. Toisaalta eläimen olemus kertoo paljon sen hyvinvoinnista. ”Hyvinvoiva lehmä on virkeä, kävelee aristelematta jalkojaan, kulkee selkälinja suorassa köyristämättä selkäänsä, on kiiltäväkarvainen ja luottaa ihmiseen. Hoitajalla on oltava aikaa lehmien tarkkailuun, koska vain seuraamalla lehmiä sekä niiden ympäristöä voi lehmien  voinnista saada tietoa” Tikkanen kertoo. Lehmien hoito ei ole siis vain lypsyä ja ruokintaa kahdesti päivässä vaan kokonaisvaltaista huolenpitoa ja tarkkailua.

Hyvinvointi on monitahoinen asia

Joskus hyvinvointi voi Tikkasen mukaan vaatia myös vaikeita ratkaisuja. Kärsivän eläimen lopettaminen on oikein, koska esimerkiksi vaikeasti loukkaantunut eläin ei voi elää hyvää elämää. Eläimen kärsimysten pitkittäminen on julmaa vaikka päätös elämän lopettamisesta voikin olla vaikea. Tikkasen mielestä se on kuitenkin osa eläintenhoidon arkea: elämän kiertokulku syntymästä kuolemaan on osa arkipäivää ja eläimiä arvostava hoitaja on valmis hyväksymään myös kuoleman silloin kun se on eläimen kannalta paras vaihtoehto.

Kumpulan tilalla luotetaan oman osaamisen lisäksi myös ammattilaisten apuun. Hyvinvointieläinlääkäri käy tilalla kerran vuodessa ja ongelmatilanteissa, kuten hedelmällisyysongelmissa apua pyydetään helposti.  Lisäksi jalostusneuvoja käy tilalla vuosittain päivittämässä jalostussuunnitelma, jonka painopiste on kestävien ja terveiden lehmien jalostuksessa.  Valittavien sonnien tärkeimmät kriteerit ovat hyvä utarerakenne ja  utareterveys, maidon pitoisuudet, hedelmällisyys sekä rakenne. Ne  lehmät, joilta ei haluta jälkeläisiä maidontuotantoon, siemennetään  lihasonnilla

Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tilalla halutaan ajatella kuitenkin myös hoitajien hyvinvointia. Sinikka Tikkasen mielestä stressi välittyy ihmisestä eläimeen ja väsynyt sekä kiukkuinen hoitaja tartuttaa huonon tuulensa eläimiin. ”Toivoisin, että kuluttajat vaatisivat eläimille hyviä olosuhteita, mutta olisivat myös valmiita maksamaan tuotteista. Ja että kaupan osuus pienenisi tuotteista jatkossa, jolloin tuottajalle jäisi kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. Koska hoitaja ja eläin ovat vuorovaikutuksessa keskenään monta kertaa päivässä, hyvä kiertää nopeasti hoitajalta eläimelle” Tikkanen miettii.

Tehtäviä

Tehtävä 1: Selvitä, mikä on parsipeti? Kuinka se lisää eläinten hyvinvointia?

Tehtävä 2: Millaiselle lypsykarjatilalle eläinten hyvinvointitukea maksetaan? Mitä lisätoimenpiteitä tukeen voi valita?

Tehtävä 3: Haastattelun emäntä toteaa lehmän pelästyvän odottamatonta käytöstä. Selvitä, millainen näkökenttä lehmällä on. Kerro selvittämäsi perusteella millainen lehmien lähestyminen on eläimistä arvaamatonta, millaiseen lähestymiseen lehmät osaavat varautua?

Tehtävä 4. Selvitä miten lehmä lopetetaan oikein. Pohtikaa ryhmässä tilanteita, joissa eläimen lopettaminen on oikea vaihtoehto. Millaisia ajatuksia eläimen kuolema ryhmässä herättää? Voiko eläimen lopettamista harjoitella ennakkoon?