Kanalan terveydenhuoltosuunnitelma

Broilertilalla on kolme hallia. Kahdessa vanhimmassa hallissa lintuja on toisessa 15 500 ja toisessa 16 500. Uusimmassa hallissa on kaksi osastoa ja niissä on yhteensä 57 000 lintua. Tilalla kasvatetaan vuosittain 5-6 kasvatuserää. Erien välissä kaikki kasvatushallit ovat suurimman osan ajasta tyhjillään yhtä aikaa. Erien välinen tauko on yleensä 2-3 viikkoa, mutta voi olla kesäisin pidempikin. Tilan tautisuojauksen kannalta on tärkeää, että hallit tyhjenevät yhtä aikaa. Näin taudin aiheuttajilla on huonommat mahdollisuudet selvitä tilalla eikä vanha parvi pääse tartuttamaan tilalle tulevia untuvikkkoja. Tilalla käytetään kunnallista vettä ja oman kaivon vettä käytetään ainoastaan, jos kunnallisessa vedessä tulee käyttökatkoksia. Erän aikana kuolleet linnut poltetaan tilan omassa polttouunissa, joka sijaitsee uuden hallin päädyssä. Tautisuojauksen kannalta on eduksi, että raadonkeräilyauton ei tarvitse käydä tilalla ollenkaan.
Lanta ajetaan kaikista kanaloista uuden hallin toisessa päädyssä olevaan katettuun lantalaan (kts. lantalan sijainti sekä ajoreitit). Lantala tyhjennetään keväällä omille pelloille sekä luvutussopimuksilla muiden pelloille.
Tilalla käytetään ostorehua, jonka rehuauto tyhjentää tilalla oleviin siiloihin. Rehu ostetaan ETT:n positiivilistalla olevalta rehutoimittajalta. Rehuauto kiertää ensin uuden hallin ja ajaa sen jälkeen vanhojen hallien välistä (kts kartta). Rehusiilot sijaitsevat uuden kasvatushallin sivustalla ja vanhojen hallien välissä.
Tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, joka hoitaa aamutoimet broilerhallissa.

Tautisulut

Tilalla on tautisulku ennen jokaiseen osastoon menoa. Kts tautisulun periaate.
Ulkoa tultaessa tilalla on myös allas, jossa on desinfektioaineella kostutettua huokoista materiaalia. Jalkakylpyaltaista on muistettava seuraavia seikkoja:
- Jalkakylpy ei koskaan korvaa tautisulkua, koska sen desinfioivasta vaikutus on kyseenalainen. Kengänpohjissa on monesti maata ja muuta likaa, jota desifiointiaineella ei voi desinfioida. Jotta desinfiointiaine vaikuttaa, tulee kengät puhdistaa ensin näkyvästä liasta.
- Monet desinfiointiaineet tarvitsevat pinnoilla tietyn vaikutusajan ennen kuin ne tappavat taudinaiheuttajat. Pelkkä läpikävely vähentää taudinaiheuttajia, mutta ei katkaise tartuntaketjua.
- Lika ja muu orgaaninen materiaali vähentää desinfiointiaineen tehoa. Tämän vuoksi allas tulee pestä tarpeeksi usein ja desinfiointiaine vaihtaa, jotta jalkakylvystä ei tule bakteerien ja virusten kasvu- ja säilöntäpaikka. Taudinaiheuttajat viihtyvät kosteissa olosuhteissa.

Jyrsijät ja luonnonvaraiset linnut

Jyrsijät ja luonnonvaraiset linnut viihtyvät paikoissa, joissa on ravintoa ja piilopaikkoja. Tilalla ilmanottoaukoissa on ritilät ja katolla olevissa poistohormeissa on hatut sekä verkot. Nämä estävät luonnonvaraisten lintujen pääsyn sisään tuotantotiloihin. Rakennusten ympärillä ei ole myöskään kasvillisuutta, joka antaisi suojaa haittaeläimille. Rakennusten ympärystät ovat joko asfaltoitu tai sorattu. Tilalla käytetään jyrsijätorjuntaan myrkkyjä ja syöttilaatikoita on sijoiteltu siilojen alle sekä rakennusten päätyihin. Kts. tarkemmin jyrsijätorjunnasta (pdf-dokumentti).

Siivous ja desinfiointi erätauolla

Erätauolla tapahtuvan pesun ja desinfioinnin tarkoituksena on alentaa tautipainetta kasvatushallissa. Näin untuvikoilla on paremmat mahdollisuudet selvitä alusta terveinä. Huolellisinkaan eläintilojen desinfiointi ei tapa pinnoilta kaikkia bakteereja, joten linnut saavat pienempänä annoksena totutella tilalla elävään bakteerikantaan. Liian suuri annos voisi sairastuttaa ne.
Pesun ja desinfioinnin suorittaa tilalla ulkopuolinen firma. Kasvatus hallit tyhjennetään turpeesta ja lannasta samana päivänä kuin linnut lähtevät. Muutaman päivän kuluttua ulkopuolinen firma pesee ja desinfioi tilat. Tilalla on kanalakuoriaisia ja niitä myrkytetään tarvittaessa. Myrkytys voidaan suorittaa kolme kertaa: hallien tyhjennyttyä linnuista, lannan poiston jälkeen ja pesun jälkeen. Kts kanalakuoriaisten torjunnasta. Katso myös ohje taukosaneerauksesta.

Liikenne ja ympäristö

Tilalla rakennusten toista päätyä pidetään ns. puhtaana päätynä, josta sisään viedään untuvikot sekä turve. Toisesta päästä lastataan linnut teurasautoon ja hallin tyhjennettyä ajetaan lanta ulos. Uuden hallin ympäriltä piha on asfaltoitu, mutta vanhojen hallien likainen pääty on ainoastaan asfaltoitu. Suunnitelmissa on asfaltoida myös näiden hallien ympäriltä. Asfaltoinnin etuna on, että se on helpompi pitää puhtaana ja se kuivuu nopeasti auringon vaikutuksesta. Taudinaiheuttajat kuolevat myös nopeammin kuivalla ja kuumalla asfaltilla. Asfaltin ansioista myös työkoneiden renkaat ovat puhtaammat ajettaessa esim. turvetta sisälle. Tarkemmat ajoreitit näet liitteenä olevasta kartasta. Ideaalitilanne olisi jos tiloilla pystyttäisiin erottamaan puhtaat reitit esim. untuvikkojen tuonti ja rehuauto likaisista reiteistä esim. lannanajosta. Monesti kuitenkaan käytännössä tämä ei täydellisesti onnistu, mutta tiettyjä asioita voidaan kuitenkin saada järjestettyä. Esimerkiksi mikäli tilalla kävisi raadonkeräilyauto, olisi raatojen säilytysastia hyvä sijoittaa kauemmaksi pihapiiristä ettei auton tarvitse ajaa pihaan.
Tilan lähistöllä muutaman sadan metrin päässä on myös muita kotieläintiloja kuten sika- ja broilertila.

Lintujen terveyden seuranta

Tilalla on kirjanpito, jossa seurataan kuolleisuutta, veden- ja rehunkulutusta, ilmankosteutta sekä ulko- ja sisälämpötiloja. Kolme ensin mainittua antavat viitteitä parven terveydentilasta. Mikäli kuolleisuudessa tai veden- ja rehunkulutuksessa tapahtuu poikkeamia, tulee ne selvittää. Näihin arvoihin voivat vaikuttaa niin sairaudet kuin muutokset halliolosuhteissa. Muutokset veden- ja rehunkulutuksessa voivat olla ensimmäisiä merkkejä tarttuvista taudeista, vaikka muita oireita tai kuolleisuutta ei vielä esiinnykään.
Lintujen vastustuskyvyn ylläpito on tärkeä osa tautisuojausta. Lintujen vastustuskykyyn tilalla voidaan vaikuttaa olosuhteilla kuten oikealla lämpötilalla, ilmankosteudella, hyvällä pehkun hoidolla sekä ravinnolla. Mitä paremmat olosuhteet linnulla on, sen paremmin se pystyy vastustamaan tarttuvia tauteja.
Tilalla otetaan lakisääteiset näytteet salmonellan varalta ja kunnaneläinlääkäri on täyttänyt virallisen näytteenoton yhteydessä salmonellavalvontakäyntikaavakkeen.